Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n lakimies Jukka Suominen kannustaa aina ensin käymään omaehtoisia neuvotteluja velkojien kanssa. Jos asioita ei saada sovittua, tai velkojia on paljon, voidaan päätyä yrityssaneeraukseen. 

 – Yrityssaneerauksen avulla yritystoiminnan toivotaan jatkuvan. Saneerausohjelmassa etsitään keinot, miten toiminta tervehdytetään ja mietitään, miten yritystoimintaa voidaan jatkaa. Saneeraus kestää yleensä useita vuosia, ja antaa tarkan raamin, miten toimia. 

Yrityssaneerauksen hyväksyy aina tuomioistuin. Saneerausohjelmassa määritellään velkojien saatavien suorittamisesta, muun muassa aikataulusta. Lisäksi ohjelmassa voidaan määritellä muitakin toimia, esimerkiksi  yritystoimintaan sisältyneen omaisuuden myymistä, minkä avulla velkoja lyhennetään. Tuomioistuin voi myös määrätä muun muassa velkojen saatavien leikkaamisesta tai maksuaikataulusta. 

– Yrityksen koolla tai yritysmuodolla ei ole väliä, mutta menettely ei välttämättä istu kaikkein pienimmille yrityksille. Mikään ei sitä estä, mutta pienimuotoisessa liiketoiminnassa on yleensä suurempi mahdollisuus sopia velkojien kanssa keskenään, ja kulut voivat olla niin suuret ettei menettely ole järkevä. Tuomioistuimen nimeämä selvittäjä vie menettelyä eteenpäin eli laatii saneerausohjelman, jonka tuomioistuin vahvistaa. Kulut muodostuvat tuomioistuimen määräämän selvittäjän palkkiosta.

Velkasaneerauksen aloittamisella on oikeusvaikutuksia sekä hakijaan että velkojaan. 

Kaksi keskeistä vaihetta tuomioistuinprosessissa on päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta ja päätös saneerausohjelman vahvistamisesta. Velkasaneerauksen aloittamisella on oikeusvaikutuksia sekä hakijaan että velkojaan. 

– Se, miten pitkä aika hakemuksen teosta ohjelman vahvistamiseen menee, riippuu siitä, miten laajaa toiminta on ollut ja kuinka paljon velkojia on. Mitä laajempaa ja mitä enemmän velkojia, sitä pidempi käsittelyaika yleensä on, mutta menettely on täysin sama riippumatta yrityksen koosta. Tarkoitus on saada tarkka käsitys kaikista velkojista ja velan määrästä. 

Velkojia kohdellaan yhdenvertaisesti yrityssaneerauksen aikana, mutta maksuohjelmassa voidaan määritellä pienet velat maksettavaksi ensin, jotta velkojien määrää saadaan pienemmäksi. 

– Jos velalle on annettu vakuus, niin kyse on vakuusvelasta, jota joiltain osin kohdellaan eri tavalla kuin vakuudettomia velkoja. Joissain veloissa voi olla ehtona, että jos velallinen joutuu saneeraukseen niin velka erääntyy heti.

Hakemukset on keskitetty muutamiin tuomioistuimiin Suomessa. Myös tuomioistuimet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä istuntoja on siirretty koronan vuoksi. Normaalissakin tilanteessa yrityssaneeraushakemukset käsitellään melko nopeasti. 

– Yleensä kyse on siitä, kuinka nopeasti aikataulu velkojien kanssa saadaan tehtyä. Joka tapauksessa, saneeraus kestää kokonaisuudessaan useita kuukausia, jopa vuosia. 

Ennen velkasaneerauksen vahvistamista velkojille tulee mahdollisuus tulla kuulluksi ja tarkistaa omat velkansa. 

– Velkojat saavat velkasaneerauksen tiedokseen silloin, kun hakemuksen käsittely aloitetaan. Velkojia kuullaan, kun ohjelmaa ollaan vahvistamassa. Laki turvaa myös pienempien velkojien oikeudet. Tuomioistuin muodostaa oman kantansa, kun kokonaisuus on selvitetty ja määräät toimenpiteet kaikki velkojat huomioon ottaen. On mahdollista, että maksuaikoja pidennetään, kaikki eivät saa velkojaan kokonaismääränä tai luottokustannuksia voidaan alentaa. Keinoja on erilaisia. Tuomioistuin ottaa sinällään kantaa erilaisiin väitteisiin ja vaatimuksiin, mutta keskeinen lopputulema on saneerausohjelma, jota eri tahot ovat sitten velvollisia noudattamaan.

Saneerausmenettelyn alkaminen jäädyttää yrityksen rahaliikenteen. 

Kun velkoja päätyy osalliseksi saneerausohjelmaan, prosessia kannattaa seurata tarkasti.

– Omaa etuaan kannattaa valvoa. Velkojien kannattaa tuomioistuinprosessin aikana varmistaa, että heidän saatavansa on tullut oikein huomioiduksi; varsinaisella pelkällä mielipiteellä ei välttämättä ole juridista painoarvoa.

Saneerausmenettelyn alkaminen jäädyttää yrityksen rahaliikenteen. 

– Ohjelmaa on mahdoton toteuttaa, jos osa velkojista lähtee hakemaan saataviaan ulosoton kautta. Perussääntö on, että saneerausmenettelyn alkamisen ja ohjelman alkamisen eli vahvistamisen välillä tulee perintäkielto. Rahan liikkuminen estyy kokonaan.

Tällä tehdään mahdolliseksi se, että ohjelman pystytään rakentamaan. Sillä turvataan myös velallisen yritystoiminnan jatkuminen. 

Jos toiminta on ollut ennen kriisiä kannattavaa, niin yrityssaneeraus on potentiaalinen vaihtoehto konkurssille. 

– Jos tunnelin päässä näkyy valoa, ja taustalla on terve toiminta, joka on nyt muodostunut haasteelliseksi, yrityssaneerausta kannattaa harkita vakavasti. 

Koronakriisissä ravintolat, baarit ja tapahtuma-alan toimijat joutuvat sopeutumaan liikevaihdon ennakoimattomaan loppumiseen eikä tällaisesta tilanteesta ole ennakkopäätöksiä. 

– On täysin selvää, että nyt ollaan taloudellisissa vaikeuksissa. Lisäksi hakemuksessa tarkastellaan kannattavuutta ennen kriisiä ja tehdään arvio, miten liiketoiminta lähtee pyörimään kriisin akuutin vaiheen jälkeen. Nähtäväksi jää, miten tuomioistuimet suhtautuvat tilanteeseen. Meillä ei ole tällaisesta minkäänlaista oikeuskäytäntöä, eli tähän tilanteeseen ei ole olemassa osviittaa. Olemme täysin ainutkertaisessa tilanteessa.

Kun vapaaehtoinen polku on kuljettu loppuun, niin silloin tulee yhdeksi vaihtoehdoksi yrityssaneeraus. 

Suominen korostaa, että nyt pitää ripeästi tehdä vapaaehtoista velkajärjestelyjä eli neuvotella velkojien kanssa. 

– Tämä on vapaaehtoista saneerausta. Kun vapaaehtoinen polku on kuljettu loppuun, niin silloin tulee yhdeksi vaihtoehdoksi yrityssaneeraus. 

Yrityssaneerauksessa kolmas osapuoli eli tuomioistuin tekee päätökset, jolloin ne eivät välttämättä tyydytä ketään.

–  Vapaaehtoisuus on aina parempi vaihtoehto. Silloin jää paremmat mahdollisuudet harjoittaa omaa liiketoimintaa. Vapaaehtoinen saneeraus voi antaa yrittäjälle enemmän liikkumavaraa kuin osittain hyvinkin sitova tuomioistuimen vahvistama saneerausohjelma.

Laki määrittelee myös esteet, jolloin saneeraus ei onnistu. Jos yritys on maksukyvytön tai velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin, sitä ei voida aloittaa. Myös puutteellinen tai virheellinen kirjanpito estää saneerausmenettelyn aloittamisen.  

– Nämä ovat oleellisia, laissa määriteltyjä esteitä yrityssaneeraukselle. 

Alkuvaiheessa kannattaa selvittää saneerauksen kulut, jotta yrityksen varat riittävät siihen. 

– Kustannukset vaihtelevat todella paljon yrityksen tilanteen mukaan. Mitä enemmän selvittäjälle tulee työtä, sitä enemmän syntyy kuluja. Mitä enemmän on velkojia, sitä enemmän syntyy työtä. Epäselvät saatavat vaativat työtä. Yleensä kustannukset nousevat myös yrityksen volyymin myötä. 

Jos yritys ei noudata ohjelmaa, se voi raueta. Jos esimerkiksi saatavia on leikattu ja annettu maksuaikaa, niin nämä hyödyt velallinen menettää. Jos ongelmat ovat syventyneet, niin edessä on todennäköisesti konkurssi. 

Laki yrityssaneerauksesta on säädetty vuonna 1993 laman jälkeen.