Vastuullisuustyötä Monacossa – maakuvan kiillotusta vai aitoa pyrkimystä läpinäkyvyyteen?

Monte Carlon majoitus- ja viihdetarjonta on voittopuolisesti yhden yrityksen varassa. Omistajiin kuuluu Monacon valtio ja ruhtinas Albert II, jonka työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi näkyy monin tavoin yrityksen toiminnassa. Mutta miten luksus ja ilmastokriisin ehkäiseminen sopivat samaan lauseeseen?

Ai että onko Monte Carlo turvallinen? Annahan kun kerron. Äsken näin, kuinka nainen nousi Ferraristaan Christian Diorin liikkeen edessä jättäen avaimet virtalukkoon. Niin turvallista täällä on, matkaopas vakuuttaa viiden tähden hotellin aulassa.

Huokaisen kohteliaasti ihastellen, vaikka kysymykseni kaupungin turvallisuudesta koski oikeastaan sitä, onko kaupungissa turvallista kävellä yksin yöllä.

Monacossa aineellinen omaisuus on toden totta turvassa. Ruhtinaskunta on silmiinpistävän vauras, eikä tulo- tai perintöveroa peritä lainkaan. Elämisen kustannukset ovat niin korkeat, että suuri osa hotellien ja matkailunedistämiskeskuksen työntekijöistä asuu Ranskan puolella.

Monaco keikkui pitkään EU:n veroasioiden mustalla listalla, sillä sen on katsottu olevan haluton sitoutumaan tasapuolisen verotuksen periaatteisiin. Maa tunnetaan edelleen niin sanottuna veroparatiisina, johon yritykset ja yksityishenkilöt piilottavat varallisuuttaan, vaikka se on solminut EU:n kanssa sopimuksen verotustietojen automaattisesta vaihdosta vuonna 2016 ja päässyt pois mustalta listalta.

On kyse aidosta pyrkimyksestä läpinäkyvyyteen tai silkasta maakuvatyöstä, Monacossa nähdään paljon vaivaa vastuullisen imagon eteen. Ruhtinas Albert II tekee säätiönsä Prince Albert II of Monaco Foundationin kautta työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä merien, biodiversiteetin ja uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi.

Hyväntekeväisyys kuuluu olennaisena osana kuninkaallisten toimenkuvaan ja hovibrändiin. Esimerkiksi Britannian kuningasperhe tukee brittilehti Guardianin mukaan tuhansia hyväntekeväisyysjärjestöjä Isossa-Britanniassa ja kansainvälisesti. Albertin kiinnostus ekologista vastuullisuutta kohtaan näkyy kuitenkin paitsi pröystäilevillä hyväntekeväisyysillallisilla, myös Monte Carlon kaupungin elinkeinotoiminnassa. Valtio on suurimman työllistäjänsä, Société des Bains de Mer de Monacon (SBM, suom. Monacon merikylpyseura) osakas, omistaen osuuksia Monte Carlon keskeisimmistä hotelleista, ravintoloista, kylpylöistä ja kasinosta. Kysymys kuuluukin, voiko maailman pelastaa luksushotelli kerrallaan?

Hänen ylhäisyytensä toiveesta

Hotel de Hermitagessa, joka kuuluu SBM:n hotelliperheeseen, vanha ja uusi raha lyövät kättä. Aamiaisella näkyy silmiinpistävän kalliisiin vaatteisiin pukeutuneita arabiseurueita, joogalegginsseissä vegaaniaamiaista nauttivia ranskalaisia ja venäläisiä turkisreunuksisissa päällysvaatteissaan. Moni käyttää aurinkolaseja.

Oppaamme kehuu, että katukuvassa näkyy paljon nuoria venäläisiä naisia, jotka nauttivat oleskelusta Monte Carlossa.

– Pietarissa he eivät luonnollisestikaan voi kävellä kadulla timantit kaulassaan. Täällä se on mahdollista.

Tällaisessa ympäristössä hotellien palvelukulttuurin hienotunteisuus on omaa luokkaansa. Niin on oltava – Hotel de Hermitageen saapuva asiakas maksaa saadakseen parasta mitä Maa-planeetalla on tarjota. Mielessä käy eräs sveitsiläisen luksushotellin työntekijä, jota haastattelin lyhyesti vuosia sitten. Hän sanoi niin kieli keskellä suuta kuin mahdollista:

Hyväntekeväisyys on osa kuninkaallisten toimenkuvaa ja hovibrändiä.”

– Meillä on varsin usein asiakkaita, jotka varaavat koko hotellin kerroksen ja tuovat mukanaan ison seurueen majoittumaan hotellissa esimerkiksi parin viikon ajan. Kun koko kerros on heidän käytössään, he saavat olla rauhassa. Tällaisilla asiakkailla on aika paljon vaatimuksia, ja me olemme tietysti heidän käytettävissään.

Myös superrikkaat ovat tietoisia käsillä olevasta ilmastokriisistä, ja odottavat majoituspaikoiltaan ajantasaisuutta. Pesutilojen ja aulan opasteissa kerrotaan hotellin vastuullisesta toiminnasta, pesuaineet ovat luonnonkosmetiikkaa, ja ravintolassa tarjoillaan luomuruokaa. Kaikessa viestintämateriaalissa välitetään terveiset allekirjoituksella His Serene Highness Prince Albert II.

Puhtaan omatunnon sertifikaatit

Sertifikaatit ovat yksi tapa kertoa yrityksen sitoutumisesta kestävään elinkeinotoimintaan. Hermitage, kuten SBM:n muutkin hotellit, ovat Green Globe -sertifioituja, ja SBM:n Elsa-ravintola on Ecocert-merkitty. Tavalliselle kuluttajalle sertifikaatit kriteereineen eivät kerro paljoakaan, mutta kolmannen osapuolen myöntämä merkintä rakentaa mielikuvaa läpinäkyvyydestä.

Vastuullisuussertifikaattien käyttöön kaupallisissa kuluttajatuotteissa perehtyneen asian­tuntijan Samica Sadikin mukaan uskottavan vastuullisuusohjelman rakentaminen luo yritykselle arvoa. Käytännössä vastuullisuudessa on yhtä paljon kysymys järkevästä liiketoiminnasta kuin ilmaston kannalta kestävistä toimintatavoista.

– Sertifikaattien kohdalla kannattaa pitää mielessä, että ne ovat erilaisten kaupallisten tahojen markkinointiviestintää. On sellaisia sertifikaatteja, jotka ovat enemmänkin ohjeistuksia, ja joihin ei liity valvontaa tai raportointia, ja sellaisia, jotka vaativat vuosittaisia raportteja ja sertifioivan tahon tekemiä tarkastuksia. Esimerkiksi Ecocert-sertifikaatin kriteerit ovat tiukat, ja se on merkintänä hyvin tunnettu.

Sadikin mukaan on tyypillistä, että hotellit luovat vastuullisuusmielikuvaa sertifikaattien lisäksi erilaisilla asiakkaan omaa toimintaa koskevilla ohjeistuksilla – näin myös SBM:n hotelleissa. Jokainen suomalainen on matkoillaan törmännyt kehotukseen säästää luontoa jättämällä lakanat ja pyyhkeet yhtenä päivänä vaihtamatta. Sadik muistuttaa, että vuodevaatteiden vaihto on aikaa vievää ja pesulapalvelut kuljetuksineen kalliita.

– Kyse on tarpeettomien työvaiheiden karsimisesta ja yrityksen toiminnan tehostamisesta, vaikka asiasta viestitään ympäristönäkökulmasta. Vastuullisuus on iso juttu osaltaan siksi, että se tekee liiketoiminnasta tehokkaampaa ja siten kannattavampaa. 

Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään liiketoiminnan tehostamisesta. Sadikin mukaan sertifikaatit ovat yrityksille iso investointi, ja niihin liittyvä raportointi sitoo paljon työtunteja ja vaatii suunnitelmallisuutta.

– Käytännössä sertifikaatit kertovat yrityksen arvomaailmasta, sillä ne maksavat paljon ja vievät aikaa.

Tikusta asiaa

SBM:n nettisivuilla vastuullisuuden eri osa-alueista kerrotaan paljon ja vuolaasti. Pitkät listat näyttävät vaikuttavilta, mutta lähemmin tarkasteltuna sisältävät paljon itsestäänselvyyksiä.

Hotellien kokoustiloista kerrotaan esimerkiksi seuraavaa: Jokaisessa huoneessa on kierrätysroskakori. Kongressien ja tapahtumien aikana tarjottu vesi tarjoillaan lasipulloista. Tulostimet on asennettu tulostamaan molemmille puolille arkkia. Huoneiden ilmastointi sammutetaan silloin kun huoneissa ei oleskella. Huoneet on suunniteltu siten, että niihin pääsisi mahdollisimman paljon päivänvaloa, jotta energiaa säästyisi.

– Kieltämättä kuulostaa siltä, että tässä on tehty tikusta asiaa, Sadik naurahtaa.

Toisaalta hän muistuttaa, että hotellien on tärkeää viestiä omasta ajantasaisuudestaan kertomalla, että edes luksushotellin toiminnassa ei ole kysymys kerskakulutuksesta.

– Aika vanhanaikaiseltahan se kuulostaa, että jokainen pyyhe ja suihkugeelipullo vaihdettaisiin uuteen päivittäin. Yritykset haluavat kertoa asiakkailleen, että ovat nykyaikaisia toimijoita.

Vaikka hotellin asukkaiden yksityisyyttä suojellaan visusti, henkilökunta pyytää saada tarkistaa huoneet päivittäin.
Vaikka hotellin asukkaiden yksityisyyttä suojellaan visusti, henkilökunta pyytää saada tarkistaa huoneet päivittäin.
Matka Monte Carlosta Nizzaan taittuu helikopterilla.
Matka Monte Carlosta Nizzaan taittuu helikopterilla.
Myös SBM:n kylpylä on Green Globe -sertifioitu.
Myös SBM:n kylpylä on Green Globe -sertifioitu.
Uudenkarhea kongressikeskus One Monte Carlo saa energiansa osittain katolle asennetuista aurinkopaneeleista.
Uudenkarhea kongressikeskus One Monte Carlo saa energiansa osittain katolle asennetuista aurinkopaneeleista.
Hotel de Paris Monte Carlon Princess Grace -sviitissä yöpyminen maksaa osapuilleen 30 000 euroa yöltä. Yksityiskohta sviitin sisäportaikosta.
Hotel de Paris Monte Carlon Princess Grace -sviitissä yöpyminen maksaa osapuilleen 30 000 euroa yöltä. Yksityiskohta sviitin sisäportaikosta.

Aidosti vastuullista: fossiilisista luopuminen

IPCC:n ilmastoraportin mukaan keskeisin tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä nopeassa tahdissa. SBM on kirjannut tavoitteekseen kasvihuonekaasujen leikkaamisen 50 prosentilla verrattuna 1990-luvun tasoon, ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Se, millaisella tasolla päästöt ovat Monacossa 1990-luvulla olleet, on epäselvää. Kymmenessä vuodessa ei siis ole tarkoituskaan leikata päästöjä 50 prosentilla nykytasoon verrattuna.

Viime vuosien aikana veden ja energian kulutusta on kuitenkin suitsittu. SBM ilmoittaa vähentäneensä energian kulutusta kolmanneksella viimeisen kahdeksan vuoden aikana eräässä hotellissaan, ja käyttävänsä lähes yksinomaan uusiutuvia energialähteitä. Kymmenessä vuodessa veden kulutusta on laskettu 43 prosenttia.

Vastuullisuus tekee liiketoiminnasta tehokkaampaa.”

Monacon matkailu- ja tapahtumatoimijoiden ympäristökestävyys erottuu maailman kongressikaupunkien joukossa edukseen. Monaco sijoittuu Global Destination Sustainability -listauksessa sijalle 22, Helsingin pitäessä 17. sijaa. GDS-indeksi mittaa kokouskaupunkien ympäristötekojen ja sosiaalisen vastuun panosta ja tarkastelee paikallisten kongressiyksikköjen toimintaa.

Monaco on GDS-indeksin selvityksen mukaan mallioppilas uusiutuvan energian käytössä, mutta petrattavaa löytyy esimerkiksi kierrättämisessä. Kahden neliökilometrin kokoisen mikrovaltion on helpompi korvata fossiiliset energianlähteet uusiutuvilla mihin tahansa muuhun metropoliin verrattuna, mutta esimerkin näyttämiselläkin on arvonsa.

Vakavaraiset yritykset ja valtiot voivat toteuttaa kunnianhimoisiakin muutosprojekteja, kunhan tahtotila on oikea. Jos perustoiminnan rahoitus ei ole vakaalla pohjalla, eivät rahkeet voi riittää suunnitelmalliseen vastuullisuusremonttiin.   

Julkaistu Evento-lehdessä 1/2020.