Tiedeyhteisössä kongressit elävät vahvana

Kansainväliset järjestökongressit eivät niitä myyvien kongressipäällikköjen mukaan katoa koronan takia markkinoilta – päinvastoin vahvistuvat. Sen sijaan turhille tapahtumille povataan nyt kuolemaa.

Kansainvälisten tapahtumajärjestäjien keskuudessa puhutaan, että powerpoint-vetoiset korporaatiotapahtumat ovat tiensä päässä. Mitä alan kehitys ei saanut aikaan, sen teki koronapandemia.

Tarve kansainvälisille kasvokkain tapahtuville kokoontumisille elää varsinkin tiedeyhteisöissä erityisen vahvana. Näin uskovat Helsingin Messukeskuksen kongressipäälliköt Paula Blomster ja Kaiju Pitkänen.

– Koronakriisin ollessa huipussaan maailmalla matkustettiin ja kokoonnuttiin, muistuttaa Blomster.

– Kyse ei ole pelkän tiedon siirtämisestä, vaan oppimisen ja kokemuksen kautta saatua ymmärrystä, mikä on mahdollista vain kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Välillä jopa sattumalta, esimerkiksi kahvijonossa. Netistä ja lähdekirjallisuudesta saatu tieto on riittämätöntä. Ilmeitä ja eleitä on vaikea aistia verkon välityksellä, kongressipäällikkö Pitkänen vahvistaa.

Hän korostaa, että kongressit ovat ammattilaisten turvallisesti järjestämiä tapahtumia, eivätkä vieraat ole satunnaisia ohikulkijoita kauppakeskuksissa.

– He ilmoittautuvat tapahtumaan omalla nimellään, kertovat keitä ovat ja mistä tulevat. Jos jotain sattuisi, osallistujat tavoitetaan jälkikäteenkin.

Kevään 2021 varaustilanne näyttää kohtuulliselta, sillä taloudellisesti vakavaraiset tahot eivät ole siirtäneet kongressejaan. Osallistujamäärät saattavat olla suunniteltuja alhaisempia ja kongressin järjestäminen hybridinä on täydentänyt alkuperäistä ajatusta. Heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevat asiakkaat eivät ole uskaltaneet ottaa vielä järjestämiseen liittyviä riskiä.

– Kongressien siirrot näkyvät vielä vuonna 2021 ja vaikuttavat niiden vuosittaiseen kiertokulkuun. Asiakkaat ovat menettäneet sponsoreita ja osallistujamaksuja, Pitkänen sanoo.

Suurin huolenaihe on tällä hetkellä se, miten lentoyhtiöt selviytyvät kriisistä.”

Loikka hybridimaailmaan on sujunut lähinnä isoimmilta asiakkailta kohtuullisen vaivattomasti.

– Osalla ei ole massiivisia it-osastoja, eivätkä he tiedä, mitä palveluja voivat ostaa ja mistä, vaan miettivät miten nousta suosta, Pitkänen kuvailee.

Pandemian toisen aallon etenemistä seurataan kansainvälisesti laajasti.

Kotimaisten kongressien järjestämisen uskottiin viriävän jo lokakuussa. Muualla maailmassa syksy on käytännössä Blomsterin tietojen mukaan jo menetetty.

– Ranskassa ja Espanjassa sen räjähtäminen käsiin vaikuttaa toki yleiseen asenteeseen. Pohjois-Saksassa tilanne näyttää hyvältä, mutta Baijer on murheenkryyni.

Kongressipäälliköiden arvion perusteella reippaampia elpymisen merkkejä odotetaan syksylle 2021. Suurin huolenaihe on tällä hetkellä se, miten lentoyhtiöt selviytyvät kriisistä. Luotto valtio-omisteisiin yhtiöihin on Blomsterin mukaan vankka. Turvallisuudentunnetta horjuttaa mielikuva, joka välittyy lentokentiltä ja laivaterminaaleista.

– Ei anna hyvää kuvaa, jos kentillä ja terminaaleissa voi kulkea ilman maskeja ja ahtautua esimerkiksi samoihin hisseihin, Blomster sanoo.

Suomen koronatilastot toimivat positiivisena signaalina.

– Kollegani ja asiakkaani eivät ole uskoa sairastuneiden ja teho-osastolta selvinneiden määriä. Heidän mielestään tilanne näyttää Suomessa jopa liiankin hyvältä.

Julkaistu Evento-lehdessä 4/2020.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!