Ravintola-alan ammateissa tulevaisuudennäkymät ovat tähän vuoteen saakka olleet hyvät. Tämä johtuu Suomen työllisyysrakenteen muutoksesta: palvelualoille on syntynyt uusia työpaikkoja reilussa kymmenessä vuodessa 140 000, kun perinteinen teollisuus on samaan aikaan lakkauttanut lähes 90 000 työtehtävää. Koronakriisi on kuitenkin lyönyt lujaa ravintoloihin, ja on arvioitu, että alan työpaikoista jopa neljännes on vaarassa.

Lopetusuhan alla olevien ravintoloiden ja niissä olevien työpaikkojen mittakaava on sellainen, että tehtaiden sulkemiset kalpenevat sen rinnalla. Kun kyseessä on koko alan ahdinko, uutta työtä voi joutua etsimään pitkään. Töiden loppuminen voi osua kohdalle lomautusten perään, mikä heikentää työntekijän toimeentuloa raskaalla kädellä.

Ravintolat ovat joutuneet myrskyn silmään ilman omaa syytään. Kukaan ei olisi voinut tehdä työtään paremmin, olla taitavampi tai ahkerampi, jotta tilanteelta olisi vältytty. Ravintoloita koskevat rajoitustoimet ovat olleet todella järeitä, ja toisaalta osa asiakkaista on tartunnan pelossa vähentänyt ravintolassa käyntiä ja anniskelukulutusta. On kallista pitää auki ravintolaa, jossa asiakkaita on vain nimeksi.

Alan työpaikoista jopa neljännes on vaarassa."

Ravintoloiden aukiolon rajoittaminen on äärimmäinen keino, johon ei pidä ryhtyä ideologisten syiden perusteella, vaan ainoastaan faktoihin perustuen ja todellisen vaaran torjumiseksi. Jos rajoituksia joudutaan ottamaan käyttöön, keinovalikoima ravintoloiden auttamiseksi ja työpaikkojen pelastamiseksi on varsin rajallinen. Etujärjestöt ovat esittäneet ravintola-arvonlisäveron alentamista yhtenä tukimuotona, joka houkuttelisi asiakkaita ja parantaisi kannattavuutta. Tiukkaa keskustelua on käyty myös siitä, onko asiakkaiden sittenkin turvallisempaa kokoontua ravintoloissa, joissa esimerkiksi turvavälejä ja käsihygieniaa voidaan ohjeistaa ja valvoa, jos vaihtoehtona on juhliminen kotibileissä.

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan koronakriisi kestää ja milloin ravintolat voivat jälleen toimia normaalisti. Vaikeina aikoina jokainen meistä voi kehittää osaamistaan, pitää taitoja yllä ja oppia uutta. Oppiminen voi liittyä suoraan omiin työtehtäviin, eikä se aina edellytä suurta panostusta. Hyvänä esimerkkinä on baarimestaritaitojen hiominen Bar Academy- ja Learning for Life -tyyppisillä virtuaalisilla alustoilla, joita alkoholijuoma-alan yritykset tarjoavat maksutta alan ammattilaisten käyttöön. Voi olla myös motivoivaa parantaa töissä tarvittavia erityistaitoja: petrata kieliä tai ottaa haltuun vaikkapa esimiestyön eväät.

Työura on harvoin pelkkää menestystä. Todellinen klisee on, että hyvälle tyypille löytyy aina töitä; voit olla vaikka millainen loistoyksilö, mutta työtä vailla. Varmaa on kuitenkin, että koronakriisin jälkeen alan ammattilaisia tarvitaan taas töihin.

Susanna Heikkinen

Toiminnanjohtaja

Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys SAJK