Suomalainen ruokakulttuuri tässä ja nyt

Ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelää kun pääsee aika ajoin kuuntelemaan, pysyy ruokamaailma järjestyksessä.

Johanna Mäkelä puhui muuttuvasta ruokakulttuurista Valion Oddlygood-kauratuotteiden lanseerauksen yhteydessä. Hänen puheenvuoronsa pohjusti osuvasti ”iloisten ja yllättävien” kaurapohjaisten tuotteiden ensiesittelyä.

Mäkelä herätteli huomaamaan, että ruokakulttuuri muuttuu sekä hitaasti että nopeasti. Mieti vaikka omia lempiruokiasi, tai vilkaise suomalaisten suosituimpien ruokien listaa. Se on aika samannäköinen vuosikymmenestä toiseen, mutta mistä on suosikkiruokalajit tehty nykyään?

Mäkelän lempiajatuksia on se, että ruokakulttuuri on tässä ja nyt. Ei ole aitoa, oikeaa ruokakulttuuria jossain menneisyydessä. Ruokakulttuurissa on aina mukana kulinaarinen perintö – jotain mikä säilyy menneestä, tai joskus raaka-aineiden kiertokulkua.

Vaikkapa sienet ja kaura olivat hyljeksittyä, liki ihmisravinnoksi kelpaamatonta ainesta jokunen vuosikymmen sitten. Nyt kuivatut sienet ovat vientibisnestä ja kaurabuumi on jatkunut jo kymmenen vuotta. Ennen kuin kaurasta tuli ikoninen suomalaisen ruokakulttuurin kuva, puhuttiin kauramoottorista eli hevosesta, jonka ruoaksi kaura parhaiten kelpasi.

Kaurapuuro, rakastettu ja vihattu, on kehittynyt elintason noustessa. Kinuskikastike ei tosiaankaan kuulunut lapsuuden puuroon, mutta nyt meillä on varaa siihen ja muihin lisukkeisiin, Mäkelä havainnollistaa.

Parissakymmenessä vuodessa puhe ruoasta on muuttunut monella tavalla. Siitä ei voi puhua viittaamatta jotenkin terveellisyyteen, mutta sen sijaan, että asetettaisiin terveellisyys ja maku vastakkain, nykyään ruokapuheessamme otetaan huomioon kokonaisvaltainen hyvinvointi. Fokuksessa on syömisen tapa, joka tuottaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin käsite taas kattaa paljon muutakin kuin yksilön. Se kattaa oikeastaan koko maailman lähtien eläinten hyvinvoinnista, joka on tällä hetkellä tärkeä puheenaihe.

Ja mikä parasta, tämän ajan ruokapuheessa on mukana myös maku. Maku on hämmentävän tuore puheenaihe. Nopeasti siitä on kuitenkin tullut keskeinen valintakriteeri.

”Tuote, joka ei maistu hyvältä, ei menesty!”

Mäkelä puhuu hyvän maun ulottuvuuksista. Keskeistä meille suomalaisille on jatkumo: ruokavalioon hyväksytään makuja, jotka voi kytkeä jonnekin. Toisaalta myös yllätyksellisyys on tärkeää.

On tärkeää, että löytyy yhteys raaka-aineen, ruoan ja käyttötavan välille. Ruokakulttuuriimme ei pääse, jos sieltä ei löydy paikkaa uutuudelle. Uudessa tuotteessa olisi tärkeää olla sisäänrakennettuna uusien käyttötapojen mahdollisuus, vihje siitä, miten sitä nautitaan. Jos kukaan ei ymmärrä, mihin tuotetta käytetään, ennuste on huono.

Toisaalta kuluttajat ovat joskus älykkäämpiä kuin fiksuinkaan tuotekehittäjä: Mäkelä puhuu käyttäjäkokemuksen tuomista uusista tulkinnoista.

Luovat ratkaisut eivät synny tyhjiössä. Historia inspiroi niitä. Siinä, miten pääsee osaksi suomalaista ruokakulttuuria, on kekseliäisyydellä iso rooli.

Mitä on suomalainen ruokakulttuuri? Mäkelä jaksaa muistuttaa, ettei ole enää yhtä yhtenäistä suomalaista ruokakulttuuria, vaan se muuntuu useiksi erilaisiksi suomalaisiksi ruokakulttuureiksi. Niihin vaikuttavat eri syistä valitut ruokavaliot, maailmankatsomus ja megatrendi kasvisten käytön lisääminen.

”On vaikea nähdä tulevaisuutta, jossa kaikki söisivät samaa ruokaa samaan aikaan samassa paikassa!”

Johanna Mäkelää ilahduttaa ilo ja uteliaisuus, joiden hän näkee nostavan päätään suomalaisten syömisessä. Onko ilo palaamassa vai ihan uusi elementti, jää kuulijan harkittavaksi, mutta selvää on, että yhdessä syöminen tuottaa iloa.

Mäkelä kutsuu yhdessä syömistä sosiaaliseksi liimaksi. Vaikka elämme muutoksessa, yhdessä syömisen kautta voidaan rakentaa yhteisöllistä identiteettiä. Se on kantava voima ihmisenä olemisessa, Mäkelä toteaa juhlavasti.

 Ruoan ja ruokaan liittyvien valintojen avulla mennään kohti parempaa maailmaa. Syöminen voi auttaa maahanmuuttajien kotoutuksessa tai sillä voi hallita hävikkiä.

”Kun minä syön, maailmalle tapahtuu jotain.”

Mäkelä pohtii myös, mikä sopii lautasellemme. Voisiko suomalainen maatalous muuttaa tuotantosuuntaa – ovatko hyönteiset hyviä karjalanpiirakan taikinassa, olisiko niistä erikoistumisalueeksi?

Ai niin, päivän varsinainen puheenaihe, Oddlygood. Valio laajentaa vegaanisiin tuotteisiin maku ja hauskuus kärkinä. Gurtti poikkeaa herkullisuudellaan aiemmin maistamistani kauratuotteista ja tumma kaakao sopii myös aikuiseen makuun. Hyvä alku kauran kanssa!

Kirjoittaja on olut- ja ruokatoimittaja.