Sosiologi, joka hurahti viineihin

Suomessa viineistä, viinien arvioinneista sekä viinikulttuurista puhuttaessa keskustelu kääntyy helposti myös viini- ja ruokakirjoittaja Arto Koskeloon.

Koskelo on kaikkialla – omassa keskusteluohjelmassaan YLE Puheella, Iltalehden viinikriitikkona, viinikirjailijana ja Suomen luetuimman viiniblogin takana sekä ennenkaikkea sosiaalisessa mediassa.

Facebookin Viinipiru Arto Koskelo -sivustolla käydään vilkasta keskustelua viineistä, alkoholipolitiikasta, juomakulttuurista sekä nautinnollisista herkutteluhetkistä.

Koskelo kertoo perustaneen bloginsa alunperin innostuksen vallassa.

– Olin uteliaana uuden edessä ja halusin jakaa viini-innostustani. Viinikommunikointini on alusta alkaen ollut tasa-arvoista. Blogini on keskustelufoorumi, jossa vaihdetaan ajatuksia eikä niinkään kerrota miten
maa makaa.

Tästä tämän maan makaamisesta Koskelolla on kylläkin paljon sanottavaa. Varsinkin maamme alkoholipolitiikasta. Viinipirun voisi olettaa olevan ristiretkellä Alkoa vastaan.

– Alko symbolisoi laajempaa asennetta ja ilmapiiriä, asioita jotka ovat alkoholikulttuurissa pielessä. Alko on koeputkilapsi, synnytetty. Eihän se voi olla vastuussa itsestään, toteaa Koskelo.

– Jos ja kun Alkot ja alkoholimonopoli puretaan, se tulee tehdä määrätietoisesti sekä harkiten. Enemmistön etua ajatellen. Tällä hetkellähän alkoholipolitiikkamme on pelkkää päihdepolitiikkaa. Valinnanvapautta rajoittavasta, valtiokeskeisestä monopolista tulisi siirtyä maltilliseen ja liberaaliin eurooppalaiseen alkoholikulttuuriin. Esimerkiksi oluiden pitäisi prosentteihin katsomatta olla ruokakauppojen valikoimissa rajoituksetta. Eihän tässä mitään kovin radikaalia ajatusta ole, Koskelo huomauttaa.

Toisaalta Alkoa ja Suomen alkoholipoltiikkaa kritisoiva sekä ylipäätään yhteiskunnallisesti kantaa ottava kirjoittaminen ei ole sosiologi Koskelolle millään tavalla uusi ajatus. Jo ensimmäisessä viinijutussaan Koskelo otti kantaa. 

Venäläinen Vladimir Putinia arvostellut toimittaja Anna Politkovskaja oli murhattu ja Venäjä uhitteli Georgialle. Koskelo kehoitti kynttilän sytyttämisen sijasta ostamaan georgialaista viiniä ja kohottamaan maljan Politkovskajalle. Silloin, vajaat kymmenen vuotta sitten, Alkon valikoimista löytyi tasan yksi georgialainen viini.

Tänä päivänä viineihin ja viinikulttuuriin hurahtanut Koskelo tunnustautuu nautiskelijaksi ja herkkusuuksi. Parikymppinen yhteiskuntatieteiden opiskelija oli kuitenkin toista maata.
– Olin jo reilusti täysikäinen, kun käytin alkoholia lähinnä juhlimistarkoitukseen ja tapanani oli juoda "bulkkibissejä". Opiskeluaikoinani löysin Ravintola Juuren sunnuntait. Sapakset yhdistettynä
kuplivaan juomaan olivat edullisia ja ennen kaikkea laadukkaita. Miten järkevää ja ihanaa – suht pienellä rahalla sai oikeasti hyviä makuja. Ravintola Juuri viitoittikin tietäni helsinkiläiseen ravintolamaailmaan.

Oluen saralta Koskelo iloitsee yhä useamman suomalaisen löytäneen saunakaljaosaston sijasta myös laadukkaat pienpanimo-oluet. Hyvälaatuisten juomien nauttimisen myötä usein myös juomisen määrä laskee, sillä resurssit käyttää rahaa ovat rajallisia.

– Nautinto ennen kaikkea, ei välttämättä enää niinkään humaltuminen. Muutos alkoholikulttuurissamme tapahtuu valintojemme sekä oman käyttäytymisemme ja kuluttamisemme kautta, Koskelo summaa.

Jarkko Nikkasen, Arto Koskelon ja Santtu Korpisen Olut, viini, viski yhdessä -kirja (readme.fi) ilmestyi lokakuun lopulla.

Tanja Raunio on turkulainen baarimestari ja ravintola-alan kouluttaja. Reissunainen, joka rakastaa uusia makuelämyksiä sekä matkustamista ja kohottaa mielellään maljan tapaamiensa ihmisten kanssa.