Sopiiko viski ruokajuomaksi?

Nykyään ruuan kaveriksi tarjotaan muitakin vaihtoehtoja kuin viinipaketteja. Viinipaketissahan ei ole mitään vikaa, mutta on hauskaa kokeilla välillä jotain muitakin ruokajuomia ravintolassa. Oluen ja ruuan yhdistäminen on jo monesti koettu, mutta miten viski taipuu kokonaisen illallisen ruokajuomaksi?

Pääsin kokeilemaan tätä yhdistelmää ravintola Latvan ja viskiguru Jarkko Nikkasen Viskidinnerillä, jossa yhdisteltiin peräti viisi ruokalajia erilaisiin viskeihin. En erityisemmin ole viskifani. En tätä sinänsä hienoa juomaa ole ikinä ymmärtänyt. Tie sydämeeni käy kuitenkin ruuan kanssa, joten olin valmis kokeilemaan viskiä, jos sen seuraksi saa hyvää ruokaa. Illallisella oli paljon muitakin kiinnostuneita, ja kun salakuuntelin kanssaillastajieni keskusteluja, huomasin, että siellä oli sekä hard core -viskifaneja, että kaltaisiani viskistä kiinnostuneita aloittelijoita.

Illallinen alkoi viskien esittelyllä, jossa Nikkanen on täysin suvereeni. Hän on yksi parhaista esiintyjistä, jonka tiedän, joten vaikka viski ei edes kiinnosta, niin Nikkasta kannattaa kuunnella ihan vain verbaalisen ilotulituksen vuoksi, johon sekoittuu niin stadin slangia, mielenkiintoista viskiterminologiaa kuin mielikuvituksellisesti kuvailevia laatusanoja. Kävimme läpi nopeasti bourbonviskin salat, single malt -viskit sekä sekoiteviskien suosion, ja samalla kuulimme sekä tislaamoista että viskeistä monta mielenkiintoista faktaa.

Illan menun oli Nikkasen viskien kanssa suunnitellut ravintola Latvan keittiömestari Jarkko Lindroth, joka myös esitteli meille ruuat. Aloitimme hauskalla yhdistelmällä, jonka pöytäseurueemme nimesi surf & nöf -annokseksi, siinä kun oli yhdistetty rapeaksi paistettua possunkylkeä viskillä liekitettyihin scampeihin, lisänä ollen hieman chilimajoneesia. Nikkanen kertoi illallisen alussa, miten viskin alkoholipitoisuus vaatii hieman rasvaa seurakseen. Viskissä avautuvat maut, kun sitä tukee ruuassa oleva rasva. Illan menu on aika rasvainen ja lihapitoinen, koska myös Nikkanen tunnustautui omien sanojensa mukaan ”lihaaniksi”. Omasta mielestäni viski onkin enemmän joko kalan, lihan tai juuston kanssa nautittavaa ruokaa. Varsinkin vegaaniruuan kanssa yhdistellessä viski voi olla liian voimakas, koska vegaaniruuan rasvan koostumus on erilaista. Jos haluaa vegaaniruoka & viski -illallisen järjestää, kannattaa miettiä hedelmäisiä ja mausteisia viskejä voimakkaan savuisten sijaan. 

Ensimmäisen ruokalajin kanssa yhdistimme bourbonviskiä, jonka vaniljaiset ja hieman toffeemaiset aromit sopivatkin hyvin sekä possun paahteisuuteen että scampien umamimaiseen makeuteen.  Seuraava ruokalaji oli taas kermaisen makeaa sipulikeittoa, jossa sattumina olivat paahdetut sipulit. Sen kanssa yhdistettiin skottilaista sekoiteviskiä, joka on erinomainen valinta sipulikeiton kanssa, mutta oli mielestäni myös toimivin viski yleisesti kaiken muun ruuan kanssa. Skottilainen sekoiteviski tarjoili kuivattua hedelmää, hieman pähkinäisyyttä sekä hieman vaniljaisuutta maussaan ja nämä sopivat kaikki koko menun kanssa.  Nikkanen rohkaisikin meitä maistamaan myös muita kuin valmiiksi yhdisteltyjä viskejä eri annoksien kera, joka olikin mielenkiintoista, koska siinä pääsi miettimään omia lempiyhdistelmiään. 

Pääruuaksi söimme erinomaista häränfilettä, lihaliemikastikkeen, perunatornin ja samettisen sienipyreen kanssa. Juomana Nikkanen oli tähän valinnut skottilaista single malt -viskiä, jonka aromissa oli lievää savuisuutta ja hieman mineraalisuutta, sekä tätä tukien myös hauskaa aprikoosisuutta. Pelkästään lihan kanssa viski ei olut parhaimmillaan, mutta kun kokosi haarukkaan sekä sienipyrettä, kastiketta ja lihaa, niin yhdistelmä oli hieno. Liharuokien kanssa viski sopi ruokajuomana, ja muuta ei tarvita kuin vettä viskin oheen. 

Jarkko Nikkanen ja Jarkko Lindroth.

Eniten viski ja ruoka -yhdistelmistä jännitti juusto, koska jotenkin koen juuston enemmän olut- ja viiniruuaksi. Eteemme kannettiin sekä voimakasta sinihomejuustoa että voimaisen kermaista valkohomejuustoa talon suolakeksien ja aprikoosihillokkeen kanssa. Valittu turpeinen mallasviski oli juuri sopiva sinihomejuuston kanssa, mutta omaan makuuni valkohomejuusto jäi hieman viskin alle. Tässä samalla tosin todettakoon, että itselläni on ongelmia juuri turpeisen makumaailman kanssa. Nikkanen totesikin illallisella, miten monet (kuten minä) mieltävät turpeisen maun osaksi kaikkien viskien makumaailmaa, vaikka löytyy lukuisia viskejä missä turpeista aromia ei esiinny. Ja vaikka en turpeisesta mausta pidä, joskus se on kohdallaan. Jälkiruuaksi saimme sikarilla savustettua suklaata ja ihanaa mehustettua kirsikkaa, ja turpeinen skottiviski muuttui ruuan kanssa maukkaan suolaiseksi.

Olen ehdottomasti tämäntyyppisten ohjattujen illallisten ystävä. Vaikka juoma ja ruoka olisivat tuttuja, niin esiintyjän avulla molemmista saa enemmän irti. Nikkaselta tuli monta hyvää neuvoa viskin ja ruuan yhdistämisestä. Jo sekin, että ensin aina kannattaa maistaa viski pelkästään ja sitten ruuan kanssa, niin huomaa juoman muutokset ruokaan yhdistettäessä. Toinen, viskin maistamiseen liittyvä erinomainen neuvo oli, että kun tuoksutellaan viskiä, niin kannattaa avata suu. Näin aistii enemmän ja syvemmin viskin aromeja. Vaikka tämä avoimen suun maistaminen näyttää tyhmältä, niin se todella toimii.

Ruuan ja viskin maistelun ohessa saimme myös vinkkejä muun muassa oluen ja viskin yhdistelemiseen, jossa Nikkanen suositti yhdistämään skottilaisen sekoiteviskin makean kirsikkaoluen kanssa. Olen itse maistanut tuota yhdistelmää ja se todella toimii. Oma suosikkini Nikkasen minulle esittämistä yhdistelmistä on marjaisen hapanoluen ja turpeisen viskin yhdistelmä, jolloin oluen happamuuden kanssa viskin turpeisuus muuttuu hauskan suolaiseksi.  

Kokonaisuutena voi todeta, että viski käy ruokajuomaksi nimenomaan rasvaisen ruuan kanssa. Ravintola Latvan ja Nikkasen Viskidinner on erinomainen johdatus tähän maailmaan.

Anikó Lehtinen on ravintolataustainen juoma-vaikuttaja, lehtori, toimittaja ja olutkirjailija, joka opettaa elämys-alan opiskelijoita Laureassa, kirjoittaa väitöskirjaa oluesta ja toimii Suomen Baarimestareiden Kannattajayhdistyksen (FBSK) hallituksessa. Vapaa-aikanaan Anikó hengaa ravintoloissa, juo hyvää kahvia ja etsii uusia ilmiöitä.