Suomalaisten rakkaus samppanjaa kohtaan on ollut nousujohteista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samppanja ei ole enää snobbailutuote, vaan sitä nautitaan arkisinkin tuomaan elämään hieman luksusta. Tässä ovat auttaneet sekä Alkon valikoimaan tulleet edullisemmat samppanjat että ravintoloiden tarjoukset, jotka laskevat kuluttajien kynnystä nauttia samppanjaa.

– Ravintoloiden hinnoittelulla on ollut iso merkitys buumin kasvussa. Samppanja on hyvä sisäänvetotuote ja monesta paikasta saa pullon 40–70 eurolla, MW Essi Avellan sanoo.

Yksi osoitus kuplajuoman suosion kasvusta on toukokuussa kolmatta kertaa Helsingissä järjestetty Grand Champagne -tapahtuma, joka on yksi maailman suurimmista samppanjatapahtumista.

– Olen vuosien varrella tehnyt samppanjasta itselleni työn ja vieraillut Champagnessa säännöllisesti vuodesta 2004 lähtien. Tehtyäni työtä molempiin suuntiin mietin, miksei samppanja voisi tulla välillä käymään täällä ja Helsinki olla yhden viikonlopun ajan kiinnostava samppanjalokaatio, muistelee tapahtuman puuhanaisiin kuuluva Avellan.

Tällä hetkellä samppanjantuottajat ovat isossa mittakaavassa kääntäneet katseensa kohti Aasiaa ja Jenkkejä. Suomi puolestaan on ollut monelle varsin tuntematon markkina.

– Halusin saada tuottajat paikan päälle toteamaan itse, miten innostuneita täällä ollaan samppanjasta ja miten hieno meno meillä on. Aluksi tuottajia piti houkutella tänne, mutta nyt sana on kiirinyt ja tapahtumasta on tullut haluttu kohtaamispaikka.

Kuluttajien maksaessa jokaisesta nauttimastaan samppanjasta, he puntaroivat valintojaan tarkkaan ja ovat aidosti kiinnostuneet kuulemaan vaihtoehdoista. Maksullisuus edesauttaa sitä, että samppanjatalot ovat valmiita tuomaan tapahtumaan myös kellareidensa aarteita.

– Kellarimestarit kehuvat vieraitamme. He edustavat juuri sitä asiakasprofiilia, mitä talot hakevat. Suomalaisten intohimo samppanjaa kohtaan ja tietotaito ovat yllättäneet positiivisesti.

Tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 4 000 kävijää, joista lähes 1 700 osallistui erilaisiin tastingeihin.

– Ihmiset ovat kiinnostuneet paitsi maistamaan erilaisia samppanjoita myös kuulemaan sisäpiiritietoa kellarimestareilta. Perustastingien lisäksi vanhemmat vuosikerrat ja harvinaisemmat tuotteet kiinnostavat, Avellan kertoo.

Aluksi tuottajia piti houkutella tänne, mutta nyt sana on kiirinyt ja tapahtumasta on tullut haluttu kohtaamispaikka.

Suojaa samppanja valolta

Essi Avellan on kellarimestareiden kanssa keskustellut viimeisen viiden vuoden aikana samppanjoita kiusaavasta valon mausta. Samppanja on nimittäin erityisen herkkä viini valon tuhoille. Edes vihreä pullo ei täysin estä valon vaikutuksia.

– Suurimpia huolenaiheitani on tällä hetkellä kirkkaissa lasipulloissa tarjottavien samppanjoiden nopea lisääntyminen markkinoilla. Olen keskustellut asiasta tuottajien kanssa ahkerasti ja vaikuttanut useammankin talon päätöksiin pullovalinnassa. Kirkkaiden pullojen suosion ymmärtää, sillä se näyttää kauniisti roséen värin ja kommunikoi osuvasti blanc de blancs -tyylisuuntaa. Vaikka kirkas pullo toimii myynnillisesti loistavasti, sen käyttäminen on tuottajan ja kuluttajan kannalta sulaa hulluutta.

Perinteisen menetelmän kuohuviinit ovat erityisen alttiita UV-säteilyn aiheuttamille tuhoille, mutta myös kirkkaissa pulloissa olevat valkoviinit ja roséet kärsivät säteilyn takia. Ilmiö perustuu siihen, että rikkiä sisältävät aminohapot hajoavat muodostaen dimetyylidisulfidia (DMDS).

– Yhdisteen aiheuttama maku muistuttaa vähäisissä pitoisuuksissa kaalia tai märkää villaa, mutta vahvistuessaan se saa pisteliään viemärimäisiä aromeja. Kuohuviinin hiilidioksidi saa aromin tuntumaan vielä voimakkaammalta, joten viini on peruuttamattomasti pilalla.

Jo pienikin altistuminen valolle on samppanjalle vahingollista, joten säilytykseen ja tarjoiluun tulee kiinnittää huomiota. Tietyillä merkeillä pullo on suojattu UV-sellofaanilla, joka tulee pitää koko varastoinnin ajan samppanjapullon ympärillä.

– Loistelamppujen alla viinin tuhoutumisen on tutkittu alkavan jo tunnissa, ja auringon valossa ei vaadita kuin muutama minuutti. Valon makuun voi tutustua kotona helposti jättämällä lasillisen samppanjaa kirkkaaseen auringonpaisteeseen viideksi minuutiksi, Avellan kertoo.

Samppanja on erityisen herkkä viini valon tuhoille. Edes vihreä pullo ei täysin estä valon vaikutuksia.

Magnum – pullokokojen kunkku

Koska samppanja on arvokas tuote, hävikkiä vältetään kaikin mahdollisin keinoin. Osa ravintoloista myy pelkästään kokonaisia pulloja, toiset ovat hankkineet rinnalle pienempiä kokoja lasillista kaipaavia asiakkaita varten.

– Itse olen sitä mieltä, että samppanjan kohdalla pikkupulloja kannattaa välttää. Pienimmässä eli 20 senttilitran pullossa samppanja ei ole hyvälaatuista korkin falskaamisen ja pullon pienen koon takia. Lisäksi se on epätaloudellinen vaihtoehto. 37,5 cl-pullo taas kiertää usein huonosti ja on sen takia monesti väsähtänyttä. Magnumpullo on ihanteellinen, jos lasimyyntiä on vain riittävästi. Hyvän imagoefektin lisäksi viini on todella hyvää, sanoo MW Essi Avellan.

Se kuinka hyvin samppanja säilyy riippuu siitä, paljonko pullosta on jäljellä.

– Jos juomaa on mennyt lasillinen, säilyy se hyvin parikin päivää. Jos pohjalla on puolestaan enää yksi annos, on samppanja käyttökelvoton seuraavana päivänä. Kannattaa myös satsata laadukkaaseen kuohuviinipullonsulkijaan säilyvyyden parantamiseksi.

Avellan muistuttaa, että oikein hinnoiteltuna samppanja kyllä myy, jos se sopii paikan konseptiin.

– Kannustan pitämään samppanjaa edes pullomyynnissä, sillä aina löytyy yritysryhmiä ja muita, jotka haluavat samppanjaa. Laadukas samppanja myös säilyy hyvin eli myymisellä ei ole kiire.

Magnumpullo on ihanteellinen, jos lasimyyntiä on vain riittävästi.