Olutmestari Kasper Toroska.
Olutmestari Kasper Toroska.

Rocking Bear Brewers – Räyheästi paikallinen

Rocking Bear -oluiden etiketeissä punasilmäinen karhu soittaa rokkia, rehvastelee ja kaahailee menemään. Se liikkuu maalla, merellä ja ilmassa kuin James Bond sekä nousee jumalallisena hahmona Pormestarinsillan takaa kuin karhukaupungin kuningas. Räyheiden etikettien takaa paljastuu silti lempeiden olutmakujen lämmin syli.

Rocking Bear Brewers syntyi olutmestari Kasper Toroskan ideasta. Vaikka Porissa oli jo ennestään kolme pienpanimoa, löytyi niiden katveesta karhun mentävä tila.

Siinä missä Beer Hunter's oli kahdesta panimostaan huolimatta profiloitunut ennen kaikkea ravintolapanimoksi ja Ruosniemen Panimo valtakunnalliseksi tekijäksi, Rocking Bear Brewers päätti olla rohkeasti lokaali, porilainen oluenvalmistaja.

– Halusin tehdä helposti lähestyttäviä oluita tavallisille kuluttajille, enkä lähtenyt havittelemaan olutnörttejä tai hopheadeja, Kasper Toroska muistelee.

Mutta sitten sana levisi olutpiireissä. Kysyntää alkoi tulla pian muistakin kaupungeista. Ei siinä auttanut muu kuin kasvattaa tuotantoa kysynnän tahdissa.

SIVUTOIMENA alkanut oluenpano vaihtui Toroskan päätyöksi maaliskuussa 2017, jolloin hän irtisanoutui porilaisen olutravintolan ravintolapäällikön tehtävistä. Olutta alkoi virrata panimolta tasaiseen tahtiin lähialueiden Citymarketteihin, Prismoihin, K-Supermarketteihin ja S-marketteihin.

Samalla tuotanto on kasvanut ensimmäisen kalenterivuoden 4 200 litrasta kuluvan vuoden 25 000 litraan ja panimon tilat ovat alkaneet käydä ahtaiksi. Ainakin varastotilaa pitäisi saada kiireesti lisää.

– Tavoitteeni on, että vuoteen 2020 mennessä vuosituotanto olisi lähempänä 150 000 litraa.

Toroska kehuu vuolaasti porilaisten pienpanimoiden välistä yhteishenkeä, josta yksi osoitus nähtiin lokakuun OlutExpossa. Siellä Beer Hunter's, Ruosniemen Panimo, Rocking Bear Brewers ja Moose On The Loose esittelivät tuotteitaan yhteisen tiskin takana.

– Toisten apua saadaan silloin kun tarvitaan. Soittelemme toisillemme harva se viikko ja teemme yhteistyötä muun muassa kegien kanssa. Porilaista kollaboraatio-olutta emme ole vielä tehneet, mutta eiköhän sekin tulla näkemään, ehkä piankin.

PERUSVALIKOIMASSA Rocking Bearilla ovat Kirvatsin IPA, Pietniemi Pale Ale, Kuukkari Kreippi IPA ja Sandö Saison. Nimensä ne ovat saaneet Porin kaupunginosien mukaan. Idea tähän syntyi ilman sen kummempia aivoriihiä.

– Joskus ajellessani töistä kotiin sain päähäni, että etiketteihin voisi lyödä kuvia eri kaupunginosista.

Kun vielä taiteilija Pasi Juhola saatiin kuvittamaan etiketit, ajatus sai tuulta alleen. Porin uusi karhu oli nähnyt päivänvalon, ja etiketit toden totta eroavat edukseen niin sanotusta perinteisestä tyylistä, jossa oluet nimetään panimon ja tyylilajin mukaan.

Toisaalta Rocking Bearin etikettitaiteessa voi nähdä yhtymäkohtia esimerkiksi Ruosniemen Panimon jo vakiintuneeseen visuaaliseen kieleen. Ei siitäkään varmasti haittaa ole.

– Nyt alamme pikkuhiljaa kehittää brändiä hieman asenteellisemmalla teemalla eteenpäin, Toroska toteaa ja lisää samaan hengenvetoon, että kiinnostus olisi kova myös siidereiden suuntaan.

– Itse asiassa olin jo hakemassa valmistuslupaa siiderille, mutta meillä ei ollut vielä sitä varten omavalvontasuunnitelmaa valmiina.

KALKKIVIIVOILLA OLEVA alkoholilain kokonaisuudistus on panimoyrittäjiä tavattaessa aina kuuma puheenaihe. Kuten kaikki pienpanimot myös Rocking Bear Brewers odottaa pian alkavaa ulosmyyntioikeutta kuin kuuta nousevaa.

Prosenttirajan nosto 0,8 prosentilla sen sijaan saa Kasper Toroskan mietteliääksi.

– Olen varsin skeptinen sen hyödyllisyydestä pienpanimoille. Mikäli raja nousee, niin ensin hyllyimetrejä saavat ulkomaiset peruslagerit, lonkerot ja breezerit. Mikäli raja olisi lähempänä seitsemää prosenttia, niin siihen haarukkaan pystyisi paremmin tehdä monia maukkaita käsityöoluita.

Ulosmyyntioikeudella sen sijaan olisi suurempi positiivinen vaikutus siitä syystä, että se mahdollistaisi omaetikettituotteiden myymisen yrityksille ja yhteisöille.

– Olen jo saanut muutamia kyselyitä oman oluen valmistamisesta esimerkiksi häihin ja syntymäpäiväjuhliin. Siltä sektorilta odotan paljon enemmän kuin siitä, että yksittäiset ihmiset kävisivät silloin tällöin ostamassa pari pulloa panimolta.

Käydyssä alkoholikeskustelussa Toroskaa kismittää etenkin debatin keskittyminen prosenttirajoihin. Alkoholipitoisuuksien asemesta olisi pitänyt keskittyä oluen makuun ja laatuun sekä valinnanvapauteen.

– On suorastaan sietämätöntä, että 90 prosenttia kansasta holhotaan 10 prosentin vähemmistön takia, olutmestari jyrähtää.

Peter Tammenheimo on vapaa olut- ja matkailutoimittaja, joka viihtyy hyvin myös viinien, väkevien juomien ja happamien cocktailien seurassa.

Kuva Sebastian Trzaska