Hämeenlinnan Ammattiopisto Tavastiassa on päästy koronasta huolimatta harjoittelemaan baarimestaritaitoja lähiopetuksessa.  Kuvassa opiskelija Tearra Carney.
Hämeenlinnan Ammattiopisto Tavastiassa on päästy koronasta huolimatta harjoittelemaan baarimestaritaitoja lähiopetuksessa. Kuvassa opiskelija Tearra Carney.

Poikkeusolojen ilmiö: Voidaanko käsityöammatteja opettaa etänä?

Koronaepidemian vuoksi myös tulevien baarimestareiden opetus on jouduttu hoitamaan osittain etänä. Miten käsityöammatin opettaminen verkon kautta on sujunut ja miten se vaikuttaa uusiin ammattilaisiin ja alaan tulevaisuudessa? Opetuksesta vastaavat tekijät Rovaniemeltä ja Hämeenlinnasta kertovat kokemuksistaan.

Ari Manninen toivoo, että etäopetus on vain ohimenevä
vaihe baarialan koulutuksessa.

Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin koulutuskeskus Redussa mennyt korona­vuosi on ammatillisen opettajan Ari Mannisen mukaan ollut rikkonainen ja raskas. Manninen opettaa ravintolan asiakaspalvelutaitoja sekä toisella asteella että aikuispuolella. Vuoden 2020 kevät kului pitkälti etäopetuksessa. Syksyllä päästiin aloittamaan lukukausi lähiopetuksessa, mutta altistusten vuoksi loppuvuosi hypittiin lähi- ja etäopetuksen välillä.

– Vuosi 2021 päästiin onneksi taas aloittamaan lähiopetuksessa, ja hyvä niin, Manninen toteaa.

Loppuvuoden jatkuva epävarmuus vei niin opettajilta kuin opiskelijoilta arkirutiinit. Opetuksen muokkaaminen verkkoympäristöön oli Mannisen mukaan raskasta.

Manninen kokee, että ravintola- ja catering-alan koulutuksen toteuttaminen etänä ei pitkässä juoksussa onnistu. Etäopettaminen voi hänen mukaansa toimia esimerkiksi korkeakouluissa tai toisella asteella tietyillä koulutusaloilla. Ravintola- ja catering-alalla opetuksen pitää sen sijaan perustua paikan päällä käsillä tekemiseen ja oikeaan kokemukseen.

– Käsityöammattia tässä opetetaan. Etänä pystyy toki tekemään tiettyjä asioita, mutta kyllä baarimestarin ammattiin valmistava tutkinto vaatii lähiopetuksen kontaktin ja laadukkaan, elinkeinon näköisen oppimisympäristön.

Etäopetuksella ei myöskään voida tuottaa Mannisen mukaan samaa laatua kuin lähiopetuksessa.

– Faktahan se on, että videon, kuvan tai etäluennon kautta ei ole sama asia opettaa käsityötaitoja kuin paikan päällä neuvomalla ja opastamalla, yhdessä oppimalla.

 Käsityötaitojen opettamisen lisäksi etäopetukseen omat haasteensa tuo opiskelijoiden osallistaminen sekä vuorovaikutustaitojen opettaminen.

– Yleisesti voisi sanoa, että osa opiskelijoista katosi, kun ei olla paikan päällä kontaktissa. Saatettiin olla läsnä ruudun äärellä, mutta ajatukset olivat jossain muualla. Näin opettajan vinkkelistä se meni aika usein siihen, että yksin puhutaan ja muut ovat kuuntelijoina, pois lukien harvat aktiiviset. Tämä ilmiö koski erityisesti toisen asteen nuoria.

Asiakaspalvelutyössä tärkeitä vuorovaikutustaitoja ei Mannisen mukaan pääse harjoittamaan etänä samalla tavalla kuin lähiopetuksessa. Myös opiskelijoiden yhteisöllisyys kärsii eikä ryhmäytymistä pääse tapahtumaan. Oikeaa oppimisympäristöä, paikalla olevia opiskelijakavereita ja oikeita asiakkaita ei korvaa mikään. Manninen myös huomauttaa, että nauru livenä on aivan eri asia kuin verkon välityksellä.

– Kun aito aistinvaraisuus ja vuorovaikutus häviävät, tekemisen luonne muuttuu radikaalisti. Ei sillä ole mitään tekemistä oikean arjen, elinkeinon ja työelämän kanssa.

Vaikutukset vaihtelevat opintojen vaiheen mukaan

Ravintola- ja catering-alan koulutus jakautuu Redussa kahteen peruspolkuun: toisella asteella opiskelevat suoraan peruskoulusta tulevat nuoret, aikuispuolella taas jo alan kokemusta omaavat tekijät. Koronavuosi on vaikuttanut opiskelijoihin hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä vaiheessa opinnot ovat olleet ja minkälaisia taitoja on ehtinyt kertyä.

– Viime vuonna etänä koulutuksensa aloittaneiden toisen asteen nuorten osaamiseen on varmasti jäänyt sellaisia aukkoja, joita täytyy yrittää kuroa myöhemmin kiinni.

Aikuispuolella taas haasteena ovat olleet lomautukset ja irtisanomiset, jotka ovat laittaneet oppisopimuspohjaisen koulutuksen tauol­le monen opiskelijan kohdalla.

Sisältöjä täytyy ehkä priorisoida eikä kaikkeen ole yhtä paljon aikaa kuin normaalisti.”

– Opiskeluajat pidentyvät, ja epävarmuus arjessa oman työpaikan suhteen on vaikuttanut opintojen lopputulemaan, siitä ei pääse mihinkään.

Mannisen mukaan oppimisvajetta on siis syntynyt, mutta sen paikkaaminen on mahdollista. Haasteeksi asettuvat kuitenkin rajalliset resurssit ja se, että opinnoissa on mentävä eteenpäin tilanteesta huolimatta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että sisältöjä täytyy ehkä priorisoida eikä kaikkeen ole yhtä paljon aikaa kuin normaalisti.

Manninen kuitenkin toivoo, että oppilaitos säilyisi jatkossakin paikkana, jossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan kaikenlaista sekä onnistumaan, epäonnistumaan ja erehtymään. Ravintola- ja catering-alalla kun ei hänen mukaansa nykyään enää tehdä asioita kuten ennen, vaan tekemisen luonne on muuttunut.

– Ehkä se yleisen opetuksen kokonaisuus tulee tulevaisuudessa kuitenkin ohenemaan, osittain sen takia, että työpaikalla tapahtuva oppiminen on niin erilaista kuin ennen, nyt korona-aikana myös asiakkaiden vähyyden vuoksi.

Korona tuonut haasteita työpaikoilla järjestettävään oppimiseen

Ravintola-alan ammattitutkintojen painopiste on vuosi vuodelta siirtynyt yhä vahvemmin kentälle. Työpaikoilla järjestettävän oppimisen rooli on korostunut, mikä on osaltaan vaikeuttanut asioita korona-aikana ainakin pohjoisessa. Kun asiakkaita on vähän ja erilaiset määräykset ovat muuttaneet liiketoimintaa oleellisesti, ei työpaikoilla ole välttämättä päästy tekemään sellaisia asioita kuin olisi tarkoitus. Myös oppimisjaksoja tarjoavien työpaikkojen löytäminen on ollut välillä haastavaa.

– Jos yritys lomauttaa henkilökuntaa, ei silloin voida ottaa opiskelijoita tekemään niitä töitä, joita ei voida tarjota edes vakituiselle henkilökunnalle. Kyllä olen saanut käyttää omia suhteita, että on saatu porukkaa elinkeinoon oppimaan.

Manninen kuitenkin kiittelee alan yrityksiä ja järjestelmää siitä, että rukkasia ei ole tiputettu missään vaiheessa, vaan opiskelijoiden eteen on tehty yhdessä töitä.

– Alalla on kyllä tehty kaikki mahdollinen, että opiskelijoita voitaisiin ottaa vastaan. Aina se ei ole vaan onnistunut. Järjestelmä ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin joustavia: jos työpaikalla tapahtuva oppimisjakso on keskeytynyt, niin etsitään uusi ajankohta ja jatketaan myöhemmin.

Yhteistyö ja livelähetykset tulevaisuutta

Manninen toivoo, että alan koulutuksen suhteen voitaisiin tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä niin yksittäisten opettajien kuin koulutuksen järjestäjien kesken. Nykyinen baarimestarin ammattinimikkeeseen tähtäävä ammattitutkinto on kuitenkin kaikille sama sisältöineen ja perusteineen, minkä takia olisi kaikkien etu kehittää koulutusta yhdessä.

Vaikka Manninen liputtaa vahvasti paikan päällä tapahtuvan opetuksen puolesta, löytää hän koronan aiheuttamasta digitalisoitumisesta myös positiivisia puolia. Esimerkiksi reaaliaikaisten livelähetysten kautta voitaisiin olla yhteydessä alan ihmisiin ympäri maailmaa ja oppia tätä kautta.

– Näkisin, että voisimme täältä napapiiriltä ottaa yhteyden, vaikka Ranskaan tai Skotlantiin ja tutustua paikalliseen juomatuotteeseen ja sen tekijöihin. Striimaus mahdollistaa kansainvälisyyteen liittyen paljon asioita. Myös digitaaliset tietopankit, joissa alan tieto olisi laadukkaasti yhdessä paikassa, voisi olla toinen tulevaisuuden juttu.

Etäopetusta Mannisella puolestaan ei tule ikävä, ja hän toivoo sen olevan vain ohimenevä vaihe.

– Eläköön aito läsnäolo, vuorovaikuttaminen ja käsillä tekeminen siellä oikeassa ympäristössä! Se on ravintola- ja catering-alaa, ja hyvä niin. Ei se vanhanajan ravintola- ja baariluokka tule katoamaan mihinkään.

Etäopetus myös jatkossa yksi opetusmuoto?

Juha Haaviston mukaan mara-alalla etäopetus
on pitkäkestoisesti opetuksen ainoana muotona
huono, mutta teoriaosuuksien opettamiseen
se toimii ihan hyvin.

Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastiassa baarimestariopiskelijoita opettava lehtori Juha Haavisto ei suhtaudu etäopetukseen aivan yhtä kielteisesti. Hämeenlinnassa siirryttiin Rovaniemen tapaan etäopetukseen viime keväänä, mutta syksy sujui pääosin lähiopetuksessa, minkä mahdollisti oppilaiden pieni ryhmäkoko. Etäopetukseen siirryttiin jälleen tämän vuoden tammikuun loppupuolella, minkä jälkeen tilannetta seurataan viikko viikolta. Lähiopetus syksyn aikana mahdollisti käsillä tekemisen, minkä vuoksi etäopetusjaksoilla on voitu keskittyä teoriaan.

– En koe, että etäopetus olisi pelkästään välttämätön paha. Toki tällä alalla pitkäkestoisesti opetuksen ainoana muotona se on huono, mutta teoriaosuuksien opettamiseen se toimii ihan hyvin.

Hämeenlinnan baarimestarikoulutukseen osallistuu opiskelijoilta useilta paikkakunnilta, minkä vuoksi koulumatkat lähiopetukseen ovat monelle pitkät. Haavisto pitääkin etäopetusta tässä tilanteessa ihan kätevänä vaihtoehtona.

– Esimerkiksi tuotetietoutta voi osittain opettaa etänä ja aion käyttää sitä myös jatkossa, vaikka ei olisikaan pakko.

En koe, että etäopetus olisi pelkästään välttämätön paha.”

Haavisto opettaa jo alan kokemusta omaavia opiskelijoita, jotka suorittavat ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkintoa oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Hänen mukaansa osa opiskelijoista pitää etäopetuksesta, mutta baariala vetää kuitenkin puoleensa enemmän tekijätyyppejä.

– Hirveästi on joutunut miettimään, miten saa pidettyä päivät mielekkäinä verkossa.

Etäopetuksessa Haavisto onkin rakentanut päivät niin, että aamulla paneudutaan erilaisiin aiheisiin, minkä jälkeen tehdään tehtäviä, joita palataan käsittelemään yhdessä iltapäivästä. Tavastiassa käytössä oleva verkkoalusta mahdollistaa myös pienryhmätyöskentelyn, minkä Haavisto on kokenut hyväksi tavaksi aktivoida opiskelijoita.

– Keväällä järjestin myös leikkimielisiä drinkkikilpailuja, joissa opiskelijat joutuivat miettimään, mitä kotona olevista raaka-aineista voisi kehittää. Tässä tilanteessa täytyy olla opettajanakin innovatiivinen.

Keskustelun virittelyä ja tiedonhakua

Yksi etäopetuksen haasteista opettajalle on Haaviston mukaan se, että materiaalia pitää tuottaa enemmän kuin lähiopetuksessa, jolloin opetuksessa paneudutaan muun muassa tuotteisiin tutustumiseen ja itse tekemiseen. Vierailevia kouluttajia ei voida ottaa paikan päälle oppilaitokseen eikä toisaalta lähteä tutustumiskäynneille. Myös tiedon hakemista on pitänyt opetella ihan uudella tavalla, jotta materiaalit saa tehtyä oikean tiedon pohjalta: esimerkiksi lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvät teemat on joutunut ottamaan haltuun ihan uudella tavalla, kun niistä on tullut opiskelijoille arkipäivää.

– Myös näistä asioista on pitänyt pystyä keskustelemaan avoimesti. Kun työt loppuvat yhtäkkiä, se on ollut kova paikka opiskelijoille.

Verkossa tapahtuvassa opetuksessa opiskelijoita ei myöskään näe samalla tavalla kuin ennen, jolloin aktivoiminen on pitänyt miettiä uudesta näkökulmasta. Haavisto kuitenkin kokee, että jos keskustelun saa verkossa viriämään, opiskelijat puhuvat jopa helpommin kuin luokassa.

– Verkossa uskalletaan puhua enemmän, mutta vaatii myös opettajalta enemmän, jotta saa kaikki pysymään mukana.

Tukea niin verkkoalustan kommervenkkeihin kuin opetuksen järjestämiseen on kuitenkin saanut kollegoilta ja työnantajalta. Haavisto kehuukin Tavastian yhdessä tekemisen meininkiä.

– Meillä on todella hyvä kommunikointi opettajien välillä. Kun joku oppii jotain uutta, niin tietoa jaetaan muille.

Monipuolinen koulutus työllistymisen edistäjänä

Lisääntynyt etäopetuksen määrä ei ole Haaviston mielestä vaikuttanut nykyisen ryhmän opiskelijoiden oppimiseen, koska syksy pystyttiin olemaan lähiopetuksessa. Suurempi vaikutus on ollut kentän tilanteella: jos työt loppuvat, ei myöskään tutkintoa pysty suorittamaan.

– Sen takia monella venyy tutkinnon suorittamisaika. Moni on joutunut menemään muihin hommiin, ja tutkinnon suorittaminen ei silloin etene.

Vähentyneet työt mahdollistavat kuitenkin jossain tapauksissa opiskeluun panostamisen. Haaviston mukaan uudistuneen ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinnon etuna on se, että sen monipuolisten sisältöjen ansiosta voi erikoistua hyvin erilaisiin suuntiin.

– Valinnaisena voi ottaa ravintolan asiakaspalvelua, viinibaaria tai cocktailbaaria. Vaikka tavoitteena on valmistua baarimestariksi, tilanteen muuttuessa pystyy myös suuntautumaan erilaisiin tehtäviin. Monipuolinen osaaminen auttaa työllistymisessä myös jatkossa.

Haavisto on lisäksi huomannut, että opiskelijoiden opettamiseen on työpaikoilla ollut nyt normaalia enemmän aikaa. Vaikka baarit suljetaan aikaisemmin ja vähentyneiden asiakasmäärien vuoksi paine jää opiskelijoilta kokematta, on tilannetta saatu paikattua.

– En sano, että ennen ei olisi opiskelijoihin panostettu, mutta nyt siihen on yksinkertaisesti ollut enemmän aikaa.

Toivon mukaan alalla on siis osaavia tekijöitä myös jatkossa, kun joskus päästään kiinni tavalliseen arkeen.

Julkaistu Shakerissa 1/21.

Sulje mainos Tilaa Shaker