Pohjoismaisen baarimestariyhteisön kehittäminen edistää koko alaa

Drink Nordic on projekti, jonka tarkoituksena on edistää laadukkaan pohjoismaisen juomakulttuurin kehitystä ja kasvua. Useita viikkoja kestäneellä tiedonhakumatkalla kerättiin tarinoita ja reseptejä niin suurkaupungeista kuin pienemmistä pitäjistä.

Drink Nordic polkaistiin käyntiin kesällä 2018. Ensimmäisenä tavoitteena oli tuottaa kirja, joka kokoaisi yhteen pohjoismaisen drinkin periaatteet ja tekisi drinkkikulttuurista kuluttajille helpommin lähestyttävää. Alusta alkaen oli selvää, että lähtisimme Eetu Topon kanssa rakentamaan Drink Nordicia yhdessä baariyhteisön kanssa. Omasta repertuaaristamme olisi helposti löytynyt kymmeniä omia drinkkejä kuvastamaan pohjoismaista kulttuuria, mutta halusimme rakentaa moniäänisen kuvan siitä, mitä pohjoismaiden drinkki on tänä päivänä.

Norrköpingissä vaikuttava August Augustsson maistatti
kuusilikööriä Eetu Topolla drinkkikuvausten yhteydessä.

Tätä varten kiersimme kuusi päivää ympäri Suomea ja yksitoista päivää muissa Pohjoismaissa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan drinkkikulttuureista löytyy niin yhtäläisyyksiä kuin maakohtaisia erojakin. Tanskassa esimerkiksi lainsäädäntö on huomattavasti muita maita löyhempi. Sekä baarit että alkoholituottajat pystyvät luovemmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Norjassa puolestaan korostui maassa virtaava öljyraha: baarien tilat ovat suuria, sisustukseen panostetaan ja laitteisto on huippuluokkaa.

Yhtenä rintamana maailmalle

Tamperelaisen Juho Viidan mielestä meidän pitäisi
rohkeammin käyttää paikallisia raaka-aineita
ja myös puhua siitä asiakkaille.

Tiedonhakumatkallamme haastattelimme kymmeniä baarimestareita ympäri pohjolaa. Useissa haastatteluissa nousi esille pohjoismaisen nöyryyden ja mielenmaiseman haaste: emme osaa tuoda itseämme ja omaa erityislaatuisuuttamme tarpeeksi hyvin esille. Monet baarimestarit peräänkuuluttivat sitä, että meidän tulisi rohkeammin puhua omasta tekemisestämme myös kansainvälisellä kentällä.

Oma tavoitteemme Drink Nordicissa on ollut löytää perusperiaatteet siihen, miten rakennetaan pohjoismainen drinkki, ja tämän kautta vahvistaa pohjoismaista baarimestari-identiteettiä. Useat baarimestarit jakoivatkin visiomme siitä, että meidän tulisi tiiviimmin yhtenä rintamana viedä visiotamme maailmalle. Yhdessä olemme vahvempia ja vakuuttavampia kuin yksittäin.

Meidän tulisi rohkeammin puhua omasta tekemisestämme myös kansainvälisellä kentällä.

Kilpailua ja kuppikuntia

Kööpenhaminassa oli havaittavissa jonkinlaista rakoilua baariskenen yhteisöllisyydessä. Monet kohtaamamme baarimestarit nostivat esiin kiivaan kilpailun. Kaupunkiin on auennut uusia cocktailbaareja kiihtyvällä tahdilla, eikä kaikille riitä enää asiakkaita. Tämä on johtanut tiedonjakamisen vähentymiseen ja kuppikuntien syntyyn.

Myös Helsingissä ja muualla Suomessa uusia baareja aukeaa tiiviiseen tahtiin. Mitä voisimme tehdä, jotta tiivis yhteisömme säilyttäisi avoimen mielensä ja voisimme jakaa osaamistamme myös maailmalle?

Laura Hujanen on baarimestari, valokuvaaja ja sisällöntuottaja, jonka sydän sykkii sesongeille ja asiakaspalvelulle.

Kuva: Jaana Vainio