The Pin Project yrittää normalisoida valintaa olla juomatta erityisesti baariympäristössä.
The Pin Project yrittää normalisoida valintaa olla juomatta erityisesti baariympäristössä.

Pinnalla nyt: Sober curious

Terveelliset elämäntavat puhuttavat ravintola-alalla, ja urheilusta sekä unen laadun tarkkailusta on tullut arkipäivää. Voisiko baarimestari tämän lisäksi vähentää alkoholinkäyttöään tai ryhtyä jopa täysin raittiiksi?

Ravintola-alalla on perinteisesti käytetty runsaasti alkoholia. Yksi selittävä tekijä saattaa olla se, että alan keski-ikä on suhteellisen matala. MaRa:n arvion mukaan tällä hetkellä noin 30 prosenttia alan ihmisistä on iältään alle 26-vuotiaita.

Ravintola-alalla stressaava ja hektinen työympäristö sekä pitkät työvuorot ovat monelle syy työrupeaman jälkeisen alkoholijuoman nauttimiselle. Lisäksi erityisesti anniskelutehtävissä työskentelevien työajat painottuvat luontaisesti ilta-aikaan, jolloin töiden jälkeen tarjolla on huomattavasti vähemmän vaihtoehtoja ajanviettoon kuin toimistotyöläisille. Kun kahvilat, ostoskeskukset ja urheiluhallit ovat jo sulkeutuneet, after work tulee vietettyä työpäivän päätteeksi yökerhossa tai pubissa.

Nuorten alkoholinkäyttö on kuitenkin vähentynyt Pohjoismaissa viimeisen 15 vuoden aikana, ja myös ravintola-alalla alkoholinkäytön kulttuuri on muuttunut. Kymmenen vuotta sitten oli varsin normaalia juoda shotteja kesken työvuoron tai jäädä after-juomille joka illan jälkeen, mutta nämä tavat ovat vähenemään päin.

Myös brändipuolella on ymmärretty, että on tärkeää pitää huolta alan ihmisistä. Alan tapahtumat ovatkin monipuolistuneet. Bileiden lisäksi järjestetään myös lentopalloturnauksia, joogaa ja luontoekskursioita.

Absolutisti vai sober curious?

Erityisesti Yhdysvalloissa keskustelu alkoholin haittavaikutuksista alan ammattilaisten keskuudessa on lisääntynyt 2010-luvulta lähtien. Niin tiskin takaa kuin brändipuolelta löytyy kovia tekijöitä, jotka ovat päättäneet luopua alkoholin juonnista, mutta jatkaa silti työskentelyä anniskelun maailmassa.

Esimerkiksi maailman parhaana baarina palkitun Dead Rabbitin perustajiin kuuluva Jack McGarry on puhunut avoimesti alkoholismistaan. Hän lopetti juomisen vuonna 2016 yritettyään itsemurhaa erään ryyppyputken jälkeen. Jan Warren, joka vieraili Suomessakin työskennellessään Brooklyn Ginin brändilähettiläänä, on puolestaan viettänyt selvin päin jo vuosikymmenen.

Monille absolutismin valinneille baarimestareille herätys on tullut rankimman kautta, eikä alkoholin käyttö tai usein edes maistelu ole enää vaihtoehto. Omaa alkoholinkäyttöään voi kuitenkin tarkastella kriittisesti jo ennen kuin homma riistäytyy käsistä. Esimerkiksi sober curious -ilmiön myötä yleisiä alkoholin käyttötapoja on alettu kyseenalaistamaan.

Sober curious -ajatteluun kuuluu, että alkoholinkäytöstä ei tarvitse tehdä identiteettikysymystä. Täyden juomattomuuden sijaan lasiin voi valita alkoholittoman vaihtoehdon silloin, kun se itselle sopii. Ilmiö sai Mocktailseuran mukaan kimmokkeen vuonna 2019 julkaistusta Ruby Warringtonin teoksesta ”Sober curious”.

Alkoholia tullaan alalla käyttämään varmasti jatkossakin, mutta toivon mukaan kukin voi määrittää itselleen sopivan ja omaa terveyttä tukevan tavan toimia.

Lähteet: MaRa Ry, Nordic Welfare Center

 

The Pin Project normalisoi raittiutta

San Franciscon alueella työskentelevä baarimestari Mark Goodwin viestitti alun perin työkavereilleen viettävänsä alkoholittoman työillan piirtämällä käteensä symbolin ympyrästä ja sen läpi kulkevasta viivasta.

Idea lähti kasvamaan, ja nykyään symboli on sober curious -ajattelun merkki alueen baarimestareille.

The Pin Project yrittää normalisoida valintaa olla juomatta erityisesti baariympäristössä.

”Unohdan alkoholin välillä kokonaan”

Vuodesta 2010 asti ravintola-alalla työskennelleellä Eetu Topolla on aina ollut sama ongelma: hirveän huono viinapää. Alkoholi ei ole myöskään koskaan tehnyt hyvää hänen mielenterveydelleen. Jo pienet määrät vaikuttavat.

– Olen huomannut, että pari tuntia on kivaa, minkä jälkeen se lakkaa olemasta kivaa, ja sitten kestää useamman päivän, että ei ole kauhean kivaa.   

Aloittaessaan Ägräs Distilleryn brändilähettiläänä Topo päätti kokeilla, voisiko edustustehtävissä työskentelevä ihminen olla käyttämättä alkoholia. Tuolloin työnkuvaan kuului erityisesti kestitseminen ja juhliminen alan ammattilaisten kanssa.

– Rupesin miettimään, onko tuo ainoa tapa toteuttaa kyseistä roolia.

Topo ei pitänyt kokeilustaan meteliä, ja hänen mukaansa harvempi ihminen edes huomasi hänen alkoholittomuuttaan. Jos asia nousi esiin, hän sai vain positiivista palautetta: ihmiset olivat lähinnä yllättyneitä.

Omaan työhönsä Topo ei kokenut juomattomuuden vaikuttaneen mitenkään, mutta vapaa-ajassa muutoksia oli sekä hyvässä että pahassa. Topo ei esimerkiksi käynyt yhtä paljon baareissa eikä siten maistellut kollegoiden suunnittelemia drinkkejä. Samalla alan tuttuja tuli kohdattua vähemmän ilta-aikaan muuten kuin omissa työtilaisuuksissa. Positiiviset vaikutukset olivat kuitenkin suuremmat kuin negatiiviset, kun Topo huomasi voivansa yleisellä tasolla paremmin.

– Fiilis oli tasapainoisempi, ja oli helpompi saada asioita aikaiseksi. Olin varmaan myös vähän terveempi ja jaksoin urheilla enemmän kuin aikaisemmin.

Vaikka tipaton kokeilu on takana, Topo käyttää edelleen arjessaan alkoholia hyvin maltillisesti. Jopa useampi kuukausi saattaa vierähtää ilman lasillista.

– Suhteeni alkoholiin on nyt sellainen, että työskentelen sen parissa ja rakastan sen maistelemista. Nautin siitä, että pystyn luomaan alkoholin avulla makuja muille ihmisille, mutta omalla kohdallani saatan unohtaa koko alkoholin juomisen välillä kokonaan.

 

Eetu Topon alkoholinkäyttö on vähentynyt luontevasti itsestään.
Version Drinkeryn baariesimies Mika Koivula osallistui alkoholittoman kokeilunsa aikana selvin päin esimerkiksi Bartenders´Choice Awards -gaalaan Tukholmassa.
Version Drinkeryn baariesimies Mika Koivula osallistui alkoholittoman kokeilunsa aikana selvin päin esimerkiksi Bartenders´Choice Awards -gaalaan Tukholmassa.

Teetä töiden jälkeen

Helsinkiläisen Version Drinkeryn baariesimies Mika Koivula oli uransa alkuaikoina sanojensa mukaan ”aika normaali alkoholinkäyttäjä”. Ajoittaiset afterit tulivat kuvioon hänen työskennellessään A21 Diningissa, mutta laukalle juhliminen lähti oman Liberty or Death -baarin avaamisen aikoihin vuonna 2012.

– Silloin oli useita kertoja viikossa aftereita, ja vapaapäivinäkin lähdin baariin tapaamaan tuttuja.

Näin jälkikäteen ajatellen Koivula kokee käyneensä tuolloin ulkona paljon, koska elämässä ei ollut työn lisäksi muuta sisältöä. Hänen mielestään tasapainon löytääkseen ihmisillä pitäisi olla muutakin tekemistä kuin ravintola-ala – oli se sitten harrastus, parisuhde tai jotain muuta.

– Haluaisin myös nähdä tulevaisuudessa, että alalle tultaisiin enemmän tosissaan ja ajateltaisiin jo alusta asti, että tämä on minun juttu ja oikea työ. Silloin ei tarvitsisi elää sellaista spring break -aikaa ja vähän bailailla menemään.

Koivulan kohdalla vasta nykyisen parisuhteen alku 2010-luvun puolivälissä rauhoitti juhlimista.

Koivula on useamman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota unen laatuun ja terveellisiin elämäntapoihin. Viime aikoina hän on saanut selkeitä tuloksia alkoholinkäytön vaikutuksista nukkumiseen.

– Seuraan älykellon avulla esimerkiksi sykevälivaihtelua, joka laskee jo muutaman alkoholiannoksen jälkeen.

Terveen, hyväkuntoisen ja hyvävointisen ihmisen sykevälivaihtelun pitäisi olla levossa ja rentoutuneena suurta. Madaltunut sykevälivaihtelu vaikuttaa latautumiseen: yöunet saattavat olla pitkät ja katkeamattomat, mutta aamulla kokee itsensä silti väsyneeksi.

Alkoholin ja kofeiinin vaikutus uneen oli ollut alalla puheenaiheena jo Koivulan työskennellessä Uudessa-Seelannissa. Tuolloin hän testasi, minkälainen vaikutus olisi after work -juoman vaihtamisella rauhoittavaan kamomillateehen. Tulokset olivat yllättäviä: Koivula sai teestä samanlaisen euforisen tunteen kuin töiden jälkeen nautitusta oluesta.

– Rupesin miettimään, aiheutuuko rentoutuminen kuitenkin pysähtymisestä töiden jälkeen kollegoiden kanssa eikä niinkään siitä bissestä.

Nuorten on ”pakko” juoda

Vuonna 2019 Koivula vietti 250 vuorokautta juomatta. Hän oli jo kauan sitten päättänyt, että jos oma kumppani olisi joskus raskaana, hän olisi itsekin saman ajan juomatta. Samalla tuli testattua, miten alkoholiton kausi vaikuttaa baarimestarin työhön. Kokeilu sattui osumaan juuri ajanjaksoon, jolloin luotiin avautumassa olleen Version Drinkeryn konseptia. Koivula kuitenkin piti päänsä holittomuutensa kanssa.

– Totesin vain kylmän viileästi, että en juo. Saatoin maistaa, mutta en juonut.

Kokeensa jälkeen Koivula oli pettynyt siihen, miten vähän hän huomasi eroa sosiaalisessa elämässään juomattomuuden aikana. Hän kuitenkin huomauttaa, että kävi jo ennen kokeilun aloittamista enää varsin vähän ulkona verrattuna uransa alkuvuosiin.

– Jos samaisen kokeen olisi tehnyt 25-vuotiaana, kun kävin jatkuvasti ulkona, vastaanotto olisi voinut olla hyvin erilainen.

Koivula onkin huolissaan siitä, että päästäkseen sisään alan piireihin, alalle tulevan nuoren on pakko juoda. Jopa oman työpaikan sisällä tutustuminen ja yhteyden pitäminen tapahtuu hyvin usein täyden lasin yli. Hän näkisi mielellään, että alan uudet tekijät rohkenisivat tekemään omanlaisiaan ratkaisuja.

– Olisi hienoa nähdä, että kylillä oleva uusi tyyppi sanoisikin, että “en lähde töiden jälkeen mihinkään vaan menen nukkumaan, mutta lähtisitkö sen sijaan aamulla lenkille, niin tutustutaan silloin”.

Koivula heittää ilmoille vielä kysymyksen siitä, mikä on oikeasti paras tapa yhdistää henkilökuntaa.

– Täytyykö sen aina tapahtua töiden ulkopuolella alkoholin äärellä? Ja pitääkö henkilökunnan olla yhdessä bailaavia sydänystäviä, vai riittääkö se, että heillä on sama tähtäin, kun palkka juoksee?

Miten Suomi juo?

Suomalaisista aikuisista yhdeksän kymmenestä käyttää alkoholia

20 prosenttia työssäkäyvistä käyttää alkoholia niin runsaasti, että se todennäköisesti vaikuttaa heidän työkykyynsä.

Alkoholinkulutuksen haitat maksavat yhteiskunnalle vuosittain 6–7 miljardia euroa – enemmän kuin koko ravintola-alan liikevaihto vuodelta 2019 (noin 5,9 miljardia).

Työnantajat maksavat haitoista suuren osan erilaisten vakuutusmaksujen muodossa.

Jopa seitsemän prosenttia kaikista työpoissaoloista johtuu päihteistä, joihin lasketaan alkoholin lisäksi huumeet, huumaavat lääkkeet väärinkäytettyinä sekä tupakka.

Lähteet: Työturvallisuuskeskus, MaRa ry

Horeca-ala riskiryhmää

Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä vuonna 2012 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan ravintola-alalla työskentelevät ihmiset ovat alkoholin suurkulutuksen riskiryhmää.

Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan taas hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä 11,8 prosenttia oli käyttänyt alkoholia runsaasti, vain kaivos- ja rakennustyöläiset käyttivät alkoholia horeca-alaa enemmän. Tutkimuksessa alkoholinkäyttö miellettiin runsaaksi, jos vastaaja oli nauttinut yli viisi annosta alkoholia viitenä tai useampana päivänä viimeisen 30 vuorokauden aikana.

Julkaistu Shakerissa 4/21.

Tilaa Shaker!

Sulje mainos Tilaa Shaker