Onko työsopimuksella merkitystä?

Siihen nähden, että työsopimus on työsuhteen keskeisin asiakirja, sen merkitys unohtuu usein. Uuden työsuhteen kynnyksellä osapuolet ovat innokkaita etenemään työsopimuksen allekirjoitukseen, kun pitkä rekrytointiprosessi on viimein päättynyt.

Työsopimuksen ehdoista keskustelemiseen ja neuvottelemiseen on kiireestä huolimatta järkevää varata hetki sen varmistamiseksi, että osapuolilla on yhteinen näkemys siitä, minkälaisista ehdoista ollaan sopimassa. Tämä auttaa hahmottamaan alkavalle työsuhteelle asetettuja odotuksia, minkä lisäksi tällä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tulevia väärinymmärryksiä.

Vaaralliset mallipohjat

Vaikka työsopimus on monilla työpaikoilla arkinen asiakirja, jota varten on olemassa vakiintuneet mallit, sopimuksen laatimisessa on valmiista pohjista huolimatta oltava huolellinen. On tärkeää varmistua muun muassa siitä, että käytössä oleva sopimuspohja sopii kyseiseen työpaikkaan, työhön ja työntekijään. Mallipohjissa on aina kysymys – kirjaimellisesti – malleista ja pohjista, ja niitä on usein räätälöitävä kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.

Vaikka yhdenmukaisten sopimusehtojen noudattaminen on hyvä lähtökohta, työsopimusta laadittaessa voi myös tilanteesta riippuen tulla tarpeen sopia yksilöllisiä ehtoja ja käyttää tilannekohtaista harkintaa. Samoin mallipohjaa tai valmista lomaketta käyttöön otettaessa on syytä tarkastaa huolellisesti, vastaako sopimuspohja työpaikan tarpeita.

Työsopimus sitoo 

Työsopimusta tehtäessä on hyvä muistaa, että kyseessä on sopimus, johon kirjatut ehdot sitovat. Jos työsopimukseen esimerkiksi kirjataan työnantajan yksipuoliseksi tarkoittamia ohjeistuksia tai käytäntöjä, myöhemmin saattaa syntyä epäselvyyttä siitä, onko kyse työnantajan yksipuolisesta ohjeesta tai käytännöstä, vai työsopimuksen sopimisen yhteydessä neuvotellusta yksittäisen työntekijän työsuhteen ehdosta.

Tästä syystä esimerkiksi työnantajan erilaisten käytäntöjen kirjaaminen työsopimukseen, vaikkakin vain informatiivisessa tarkoituksessa, ei ole tavanomaisessa työsopimuksessa tarkoituksenmukaista. Työsopimuksen sijaan sopiva paikka työsuhteeseen liittyvälle käytännön informaatiolle on esimerkiksi työsuhdetta koskevissa käsikirjoissa tai ohjeistuksissa, työnantajan perehdytysmateriaaleissa tai intrassa.

Käytännössä koeaikaehto on molempien osapuolten etu.”

Muista koeaikaehto

Uutta työsopimusta tehtäessä on lähes poikkeuksetta suositeltavaa sopia koeajasta. Sopijapuolet saattavat usein ajatella, että koeaikaehtoa ei tarvita tai että työntekijä kokee koeaikaehdon loukkaavana. Käytännössä koeaikaehto on molempien osapuolten etu, joka takaa sen, että jos työsuhde ei – puolin tai toisin – vastaa odotuksia, työsuhteesta voidaan irtautua kohtuullisen kevyesti ja vaivattomasti.

Koeaikaehto muistuttaa työsuhteessa vakuutuksenomaista suojaa sellaisten tilanteiden varalle, jolloin rekrytointi ei ole osunut kohdalleen. Ilman koeaikaehtoa työhön soveltumattoman työntekijän työsuhteen päättäminen on koeaikapurkua huomattavasti haastavampaa. Jos taas työsuhde lähtee käyntiin ongelmitta, kuten useimmiten tapahtuu, ehto jää koeajan kuluttua merkityksettömäksi – miksi siis jättää koeaikaehtoa ottamatta sopimukseen?

Mikä on järkevä irtisanomisaika 

Irtisanomisajan pituuden arvioiminen jää usein sopimusneuvotteluissa vähälle huo­miolle. Sovellettavasta irtisanomisajasta voidaan tietyissä rajoissa sopia, ja on suositeltavaa pohtia jo etukäteen kunkin tehtävän ja/tai työntekijän osalta, mikä on tarkoituksenmukainen aika työsuhteesta irtautumiselle. Usein saattaa unohtua, että lakisääteinen irtisanomisaika on lyhimmillään varsin lyhyt, 14 päivää, ja jos irtisanoutuminen tapahtuu esimerkiksi juuri ennen lomakautta, myös tavanomainen kuukauden irtisanomisaika voi työnantajan näkökulmasta jäädä riittämättömäksi.

Toisaalta kuuden kuukauden irtisanomisaika on taas käytännössä hyvin pitkä sekä työnantajan että työntekijänkin näkökulmasta. On lisäksi hyvä muistaa, että osapuolet voivat työsuhteen päättämisen yhteydessä halutessaan sopia työsopimuksessa sovitusta poiketen pidemmästä tai lyhemmästä irtisanomisajasta.

Selvitä mahdollinen työehtosopimus

Tavanomaisesti työsuhteita sääntelee lainsäädännön lisäksi työehtosopimus, jossa on sovittu keskeisistä työsuhteen ehdoista, kuten työajasta, irtisanomisajoista, vuosilomista ja sairauspoissaoloista. Monesti työpaikalla sovellettava työehtosopimus on osapuolten tiedossa, mutta jos tietoa mahdollisesta työehtosopimuksesta ei ole, sen olemassaolo on syytä selvittää työsopimuspohjia tai yksittäistä työsopimusta laadittaessa, koska mahdollisella työehtosopimuksella voi olla suuri vaikutus työsopimuksen ehtoihin.

Erityisiä työsopimuksen ehtoja

Erityisesti johto- ja asiantuntijatason tehtävissä saattaa olla tarpeen sopia työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta tai liikesalaisuuksien salassapidosta, asiakkaiden houkuttelukiellosta tai työntekijöiden rekrytointikiellosta, kuten myös sopimussakosta näihin liittyen. Toimialasta ja tehtävästä riippuen työnantajan saattaa toisinaan olla välttämätöntä sopia työsuhteeseen liittyvien immateriaalioikeuksien suojasta. Tällaisten ehtojen sisällyttämistä työsopimukseen on aina syytä harkita tapauskohtaisesti. Jos ehdoille on tarvetta, ne olisi käytävä huolellisesti läpi, jotta työntekijä ymmärtää, miksi ehdot ovat tarpeen ja mikä merkitys niillä on.

Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään.