Olutkilpailun sisäpiirissä

Suomen Paras Olut 2016 -kilpailuun otti osaa ennätykselliset 148 olutta 30 eri panimolta. Kuudesta eri sarjasta palkittiin jokaisesta kolme parasta, ja finaalikierrroksella sarjavoittajista valittiin vuoden 2016 Suomen Paras Olut. Tulokset julkistetaan juhlagaalassa Helsingissä 17. elokuuta.

SUOMEN PARAS OLUT valittiin nyt kuudetta kertaa. Karsintakilpailu käytiin keskiviikkona 27. heinäkuuta ja finaalikierros seuraavana päivänä Suuret Oluet – Pienet Panimot (SOPP) -tapahtuman yhteydessä Helsingin Rautatientorilla.

Aikaisempia voittajia ovat Sinebrychoff Porter (2011), Prykmestar Wehnäbock (2012), Imperiaali Stout (2013), American Lager (2014) ja Siperia Stout (2015).

Olen ollut mukana tuomaristossa nyt viitenä vuonna, joista kolmena viimeisenä myös loppukilpailussa valitsemassa sarjavoittajien välillä parhaista parasta. 

Kuten yllä olevasta listasta näkyy, kilpailua ovat hallinneet stoutit ja porterit. Kahtena vuonna rintaman ovat murtaneet vehnäolut ja vaalea lager.

Kirjoittaessani Craft Beer Helsinki -tapahtumasta veikkasin Maku Brewingin Eero-lagerin sijoittuvan kilpailussa hyvin. Ei sijoittunut, mutta vaaleiden lagereiden sarja olikin tänä vuonna poikkeuksellisen tasokas.

Äärimmäisen kova ja tasainen oli myös tummien ale-oluiden sarja, jossa vanhat voittajat Siperia Stout, Laitilan Imperiaali Stout ja Sinebrychoff Porter eivät sijoittuneet. Maailman parhaaksi käsityöporteriksikin tituleerattua Pyynikin Käsityöläispanimon Vahvaportteria ei laitettu edes ehdolle. Sarjan tasaisuuden selittää se, että useimpien panimoiden lippulaivatuotteet ovat juuri imperial stouteja.

Voittajaa oli etukäteen mahdoton ennustaa.

OLUTTUOMARIN TYÖPÄIVÄ alkoi keskiviikkona kello 10. Tänä vuonna tuomaristoon haettiin nimenomaan kuluttajanäkökulmaa, mutta jokaisessa tuomaripöydässä istui myös kaltaisiani "konkarituomareita", joilla on aikaisempaa kokemusta kilpailun tuomaroinnista.

Arvosteltavat oluet jaettiin pöytiin 6–10 lasin kattauksina. Ennen tuomarointia ohjeena oli välttää tupakointia, kahvia ja voimakkasti maustettuja ruokia, sillä ne vaikuttavat makuaistiin ja arviointiin. Samasta syystä tupakointi oli kielletty kattausten välisillä tauoilla.

Omassa pöydässäni arvioitava sarja oli tummat ja värilliset lagerit. Sarjassa oli kolme kattausta ja kaikkiaan 20 eri olutta. Oluiden laadullinen kirjo oli yllättävän laaja. Antamani pisteet jakautuivat välille 61–90, joten aivan maailmanluokan klassikoita ei tällä kertaa löytynyt, monta erittäin hyvää olutta kuitenkin.

Muut sarjat olivat vaalea lager, vaalea tai keskitumma ale, amerikkalaistyylinen vaalea tai keskitumma ale, tumma ale ja vehnäolut.

FINAALIN KUTSUTUOMARISTO valitsi loppukilpailuun selvinneistä sarjavoittajista oluen, joka edustaa parhaiten tyyliään ja ansaitsee arvonimen Suomen Paras Olut 2016.

Kutsutuomaristossa istuivat allekirjoittaneen lisäksi Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen, toimittajat Mariaana Nelimarkka ja Jussi Rokka, Tuopillinen-blogin Jouni Koskinen, olutveteraani Kari Hyrkäs ja mikrobiologi, VTT:n tutkija Vertti Virkajärvi.

Ensimmäisen maistelukierroksen jälkeen tuomaristo karsi sijalukupisteiden perusteella pois kolme näytettä ja lyhyen neuvonpidon jälkeen vielä neljännen. Lopulta vastakkain olivat vaalea lager ja tumma ale, klassinen kaksintaistelu.

Pelkkien sijalukupisteiden perusteella voittajaksi olisi selvinnyt tumma ale, mutta tuomaristo äänesti kahden parhaan kesken. Kilpailun tasaisuutta korosti entisestään se, että vaalea lager valittiin Suomen parhaaksi olueksi äärimmäisen niukasti äänin 4–3.

Voittajaolutta kehuttiin tasapainoiseksi ja persoonalliseksi oman tyylisuuntansa edustajaksi. Kommenteissa mainittiin myös, että hyvän vaalean lagerin valmistus kysyy herkkyyttä ja todellista ammattitaitoa. Useampikin tuomariston jäsen kehui oluen raikasta hedelmäisyyttä, ylistipä yksi sen nautittavuutta jopa hedelmäsalaatin asemesta.

Peter Tammenheimo on olut- ja matkailutoimittaja, joka viihtyy hyvin myös viinien, väkevien juomien ja happamien cocktailien seurassa.

Kuva Sebastian Trzaska