Night People Groupin Antti Raunio Radio Helsingille: "Ei ole tapana heittää hanskoja tiskiin"

Ravintoloiden aukioloajat ovat herättäneet koko koronakriisin ajan keskustelua julkisuudessa. Yksi alan näkyvimmistä puolestapuhujista on Night People Groupin Antti Raunio, joka avasi yökerhojen tilannetta radiohaastattelussa Anikó Lehtiselle.

Rajoitukset kohdistuivat rajuimmin yökerhojen toimintaan, jotka ovat käytännössä olleet kiinni lähes kaikki, Kuopiota ja muutamaa muuta paikkkakuntaa lukuunottamatta loka–marraskuusta lähtien. Kovaa väittelyä on käyty siitä, ovatko yöravintolat edes koronalinkoja. Skeptikot voivat sanoa, ettei yöelämän ravintoloista ole voinut tulla tartuntoja, koska ne eivät ole olleet auki, Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio hymähtää Radio Helsingin haastattelussa ja jatkaa:

– Nyt on alkanut jo tulla tieteellistä faktaa aiheesta. Yökerhojen tilat ovat Suomessa väljiä ja hyvin ilmastoituja. Siksi useimmat niistä eivät ole osoittautuneet pelätyiksi koronalingoiksi.

Silti eletään pattitilanteessa. Alan syyllistäminen pitäisi ravintoloitsijan mielestä kaikesta huolimatta lopettaa.

– Jos ollaan sitä mieltä, että liiketoimintaa pitäisi rajoittaa, niin päätösten korvauksista pitäisi olla yhteneväisiä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Raunio ei usko alan täydelliseen perikatoon, koska lopettaneiden tilalle nousee aina uusia yrittäjiä. Silti Suomeen tarvitaan jonkinlaista oikeusturvaa.

– Jos meiltä kielletään liiketoiminta, jollakin tavalla se on kompensoitava.

Toiminta edellyttää kymmenien miljoonien investointeja, jotka on maksettava takaisin.

Äänekkäästi ravintola- ja anniskelualan ahdingon esiin nostanut Raunio sanoo radiohaastattelussa, että syksy iski henkisesti ja taloudellisesti yrittäjien toimintaan.

– Marras–joulukuussa saamme käytännössä voin leivän päälle. Nyt ravintolat olivat suljettuna.

Siitä jokainen voi arvioida, mikä on tilanne uuteen vuoteen startatessa. Raunio kertoo saaneensa keväällä 2020 jonkin verran, eli noin neljänneksen kuluista valtionapua.

– ­Loput meni omasta pussista.

Syksyn 2020 tilanne oli kevättäkin synkempi.

En usko alan täydelliseen perikatoon. Tilalle nousee aina uusia ravintoloita."

– Lopullisia päätöksiä avustuksista emme ole vielä saaneet, mutta määrä vastaa yhden ravintolan yhden kuukauden vuokraa, kaik­kiaan 16 yökerhoa luotsaava Raunio toteaa.

Hän arvioikin, että toimitusjohtajan työt olisivat taakse jäänyttä elämää ilman pyyteettömiä yhteistyökumppaneita ja pitkäaikaisia liikesuhteita, jotka ovat auttaneet yritystä kriisin aikana.

Peiliin toki voisi katsoa ja miettiä, olisiko jotain voitu tehdä toisin. Tuskin, paitsi yksi asia:

– Hanskat olisi pitänyt laittaa tiskiin jo keväällä, Raunio toteaa.

Mutta se ei kuulu hänen toimintavalikkoonsa.

Raunio kertoo elättäneensä pientä toivetta tilanteen helpottamisesta Suomessa kuullessaan, että Israelissa rokotteiden antaminen eteni ripeästi. Pääministeri Sanna Marinin kommentti romutti kuitenkin ravintoloitsijan uskon.

– Ollaanko täällä johtamassa vai toivomassa. Tällä rokotustahdilla menee 11 vuotta ennen kuin olemme saaneet suojan, Raunio toteaa pettyneenä.

Kuva todellisuudesta vääristynyt

Koko 2000-luvun alan puolta pitänyt Raunio kokee toiminnan ikuiseksi tuulimyllyjä vastaan taisteluksi. Negatiivissävytteinen keskustelu yöravintoloita kohtaan on hänen mielestään tyypillistä ihmisille, jotka eivät ole vuosiin käyttäneet seurusteluravintoloiden palveluita.

– Tämä on aliarvostettu laji Suomessa. Olemme monen mielestä myrkkykauppiaita, jotka myrkyttävät nuorisoa.

Totuus on kuitenkin toinen. Juomatottumukset ovat muuttuneet rajusti. Hanaolut on vaihtunut drinkkeihin, keskimääräinen alkoholinkulutus on laskenut. Illan aikana nautitaan nykyisin keskimäärin 2,5 annosta. Ostosten euromäärät ovat nousseet. Nyt panostetaan laadukkaampiin tuotteisiin. Muiden tapaaminen ja musiikki ovat suuremmassa roolissa kuin juominen, Raunio luettelee.

Raunion suusta vastaavia kommentteja on kuultu aiemminkin. Jo vuosia ennen koronakriisiä. Hän kehui neljä vuotta sitten Ilta-Sanomien haastattelussa nuoria aikuisia, jotka ovat fiksumpia kuin 70-luvulla syntyneet. Alkoholi ei ravintoloisijan mielestä ole nykynuorille myyttinen asia. Iltalehden haastattelussaan hän korosti, että ihmiset tulevat iltaisin ulos elämysten ja kohtaamisten takia.

Palvelualaan kohdistuva kritiikki kismittää Rauniota.

– Se koetaan palveluksi herroille, mistä voi tinkiä. Ihmisten on tehtävä muutakin kuin räkiä kattoon. Näen hyvin suuren potentiaalin palvelualojen ja matkailun kehittämisessä. Eivätkä työpaikat tule katoamaan alalta samalla tavalla kuin teollisuudesta, hän kertoo.

Tehokkuus hämmästyttää ulkomaalaisia

Suomalainen tehokkuus saa Rauniolta kiitosta. Sitä hämmästellään ulkomailla, ja onhan siinä haittapuoliakin: small talk jää asiakkaiden kanssa vähemmälle. Se ei ravintoloitsijaa sureta, sillä osaa suomalaisasiakkaista jopa ärsyttää liian ystävällinen ja lähentelevä palvelu.

Tehokkuus on kuitenkin elinehto ravintoloitsijoille, sillä yhden tuopin hinnasta 30 prosenttia kuluu baarimikon palkkaan, mikä ei ole suuri. Varsinkin Helsingissä iso dilemma onkin Raunion mukaan se, että baarimestarin palkalla pitäisi pystyä maksamaan asumiskulut, mikä on käytännössä lähes mahdotonta.

Yrittäjän suurin huolenaihe kohdistuukin kriisin hetkellä työntekijöihin: miten lomautetut työntekijät pärjäävät taloudellisesti. Toisaalta mistä saada uutta väkeä tilalle, jos entiset hakeutuvat muille aloille.

– Nyt tuntuu, että täällä kunnioitetaan huumekauppiaitakin enemmän kuin ravintoloitsijoita. Rahan takia ravintoloitsijana ei kannattaisi olla päivääkään.

Koronarokotteet haltuun ja alv alas

Silti Raunio ei vaihtaisi rooliaan. Hän kokee myyvänsä arjen luksusta asiakkailleen ja tapaa paljon ihmisiä eri aloilta.

Päättäjille hänellä on kaksi toivetta: koronarokotteiden saaminen suomalaisille nopeas­ti ja alkoholin arvonlisäveron laskeminen.

– Suomalaisista liian pienellä osalla on varaa käyttää aktiivisesti ravintolapalveluita. Täällä käydään vain juhlapäivinä ravintolassa.

Muualla maailmassa ravintolassa käyminen on päivittäinen tapa. 

Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunion haastatteli Radio Helsingin Maanantaikappale-radiosarjassa Anikó Lehtinen.

Julkaistu Shakerissa 1/21.

Sulje mainos Tilaa Shaker