Miten suomalaisia villiyrttejä voi käyttää cocktaileissa?

Suomen metsät ja niityt ovat täynnä erilaisia yrttejä, joita on hiljalleen opittu käyttämään uudelleen ruuanlaitossa ja jopa fine dining -keittiöissä. Pientareilla kukkivat maitohorsmat, vuohenputket, voikukat ja nokkoset ovat herkullinen ja vitamiinipitoinen lisä ruokavalioomme, mutta taipuvatko ne myös juomiin?

Panimomaailmassa villiyrttejä on käytetty jo pitkään, muun muassa Panimo Hiisi ja Fiskarsin Panimo ovat hyödyntäneet niin kuusenkerkkää kuin vuohenputkeakin oluissa ja myös Ägräsin tislaamon akvaviitin raaka-aineista löytyy villiyrttejä. Yleistyisivätkö nyt seuraavaksi villiyrtit cocktaileissa ja mocktaileissa?

Laurean ammattikorkeakoulun opetuskeittiö Barlaurea järjesti työpajan opiskelijoille villiyrttien käytöstä juomasekoituksissa. Käytössä olivat neljä yleisesti tunnettua ja laajasti levinnyttä villiyrttiä: nokkonen, vuohenputki, maitohorsma ja villivadelmalehti. Näistä nokkosen maku on melkoisesti pinaatin kaltainen, maitohorsma on aromiltaan hieman mausteisen makea, villivadelmanlehden tuoksuessa voimakkaasti koivumaiselle ja vuohenputken ollessa taas raikkaan vihreän makuinen.  Näitä villiyrttejä kannattaakin poimia talteen keväällä ja pakastaa tai kuivata, jolloin niitä voi käyttää cocktaililistan juomien raaka-aineina pitkin vuotta.

Työpajassa mietittiin villiyrttien käyttötapaa juomasekoituksissa, niiden kasvukausi kun on tosiaan hyvin sesonkiluontoinen ja esimerkiksi vuohenputki ja nokkonen kestävät huonosti pakastamista muuttuen ulkomuodoltaan epämiellyttävän näköiseksi, kun taas esimerkiksi maitohorsman lehteä voi käyttää pakastamisen jälkeenkin vaikka juomien koristeeksi. 

– Villiyrtit kannattaa usein uuttaa teeksi tai keittää siirapiksi käytettäessä juomiin, kertoo opiskelijoita villiyrttien käyttöön ohjaamassa ollut Vuoden Baarimestari Alina Laaksonen.

– Näin saamme näppärästi aromin talteen ja villiyrtti säilyy pidempääkin, jolloin sitä voi hyödyntää vaikka osana cocktaillistan juomia pidempäänkin kuin kasvukauden ajan. Kun miettii sitä, mitä yrttejä kannattaa uuttaa teeksi ja mitä taas keittää siirapiksi, voi muistaa yksinkertaisen ohjeen: jos kasvi on ohutlehtinen, keitä se siirapiksi, jos taas paksulehtinen, uuta kasvi teeksi. Jos et tiedä mistä villiyrtit on kerätty, kannattaa keittää siirapeiksi tai uuttaa myös hygieniasyistä. Voit myös tehdä siirappeja, joissa on käytetty villiyrttien lisäksi muitakin raaka-aineita. Esimerkiksi sitrusten kuoret ja mausteet sopivat hyvin yhdisteltäviksi villiyrttien kanssa.

Villiyrttien käytössä kannattaa huomioida, että niistä valmistettuja siirappeja ja teetä ei kannata keittää pitkään, sillä silloin nesteen maku saattaa kitkeröityä.

Erilaisia raaka-aineita paljon cocktaileissa käsitellyt baarimestari Laura Suutari käytti ensimmäistä kertaa villiyrttejä ja vinkkaa muillekin, miten villiyrttien käyttöön kannattaa perehtyä.

– Monien villiyrttien maku on hento, joten jos ne yhdistää hieman vahvemman makuisten alkoholien kanssa, kannattaa valmistaa villiyrteistä vahvoja siirappeja tai teetä. Varaa aluksi runsas määrä erilaisia villiyrttejä, jolloin voit kokeilla monenlaisia makuja ja päästä kiinni, miten villiyrtit käyttäytyvät uuttamisessa ja siirapinkeitossa. Neutraalimman makuisista alkoholeista hyvin villiyrttien kanssa sopivat vodka, vaalea rommi tai gini, jotka antavat tilaa myös villiyrttien monipuoliselle aromimaailmalle. Hyvä vinkki on myös, että kun keittää villiyrteistä siirappeja, voi maustaa sitä hieman suolalla ja sitrusmehulla, jolloin  villiyrttien maku tulee paremmin esille.

Laurean villiyrttityöpajassa luotiin kolme erilaista mocktailia. Nokkosta käytettiin siirappina pippurin ja appelsiinikuoren kanssa, joka yhdistettiin ananas- ja limemehun kanssa raikkaan kirpeäksi juomaksi. Villivadelmanlehdestä uutettiin teetä, joka sekoitettiin sekä maitohorsmasiirapin ja karpalomehun kanssa jännittävän hedelmäiseksi jääteeksi että valkosuklaasiirapin kanssa mausteiseksi mocktailiksi.

Sekä Suutari että Laaksonen suosittavat ehdottomasti villiyrttien kokeilua myös cocktaileissa ja mocktaileissa. 

– Villiyrttien käyttö on hauskan erilaista. Niiden maku on jännittävä ja hieman haastavakin, mutta samaan aikaan ne tuovat monipuolisesti uudenlaista makumaailmaa juomiin, vinkkaa Laaksonen.

Villivadelmalehtitee

3 dl villivadelmanlehtiä

1 l vettä

Laita kattilaan. Anna kiehahtaa ja uuttua noin 10 minuuttia. Jäähdytä ja käytä juomiin.

Nokkos-pippuri-appelsiinikuorisiirappi

2 dl nokkosta

3 dl vettä

3 dl sokeria

10 rouhausta pippurimyllystä

4 palaa appelsiininkuorta (purista kuoren eteeriset öljyt kattilaan)

Laita kattilaan. Anna kiehahtaa ja keitä noin 5 minuuttia. Jäähdytä ja käytä juomiin.

 

Tule tutustumaan Laaksosen ja Suutarin mocktaileihin Matkamessuille 18.–20.1. FBSK:n tiskillä olevaan mocktailbaariin, missä Laurean opiskelijat maistattavat Suomen metsien antimia alkoholittomien drinkkimaistiaisten muodossa.  Sunnuntaina pääsee myös itse kokeilemaan FBSK:n koulutuksissa miten villiyrtit taipuvat cocktaileissa.

Anikó Lehtinen on ravintolataustainen juoma-vaikuttaja, lehtori, toimittaja ja olutkirjailija, joka opettaa elämys-alan opiskelijoita Laureassa, kirjoittaa väitöskirjaa oluesta ja toimii Suomen Baarimestareiden Kannattajayhdistyksen (FBSK) hallituksessa. Vapaa-aikanaan Anikó hengaa ravintoloissa, juo hyvää kahvia ja etsii uusia ilmiöitä.