Messutapahtumiin ja ravintola-alalle ennakoidaan työntekijäkatoa

Kun fyysisten tapahtumien järjestämisestä tuli mahdotonta, moni alan ammattilainen joutui etsimään töitä muualta. Nyt pelkona on, että merkittävä osa ammattitaidosta jää pysyvästi muualle.

Tekninen ohjaaja, kuvaaja, ääniteknikko, videotuottaja… Barona Luovan johtaja Jaana Kaarela luettelee ammattiryhmiä, joille on nyt kysyntää.

– Suomi taitaa olla niitä huippuja, joilla on aina livetapahtumien tekniikka ja teknologia ollut näkyvää. Teknologiaa on nostettu esille ja onnistuttu tekemään kansainvälisiä huipputapahtumia, Kaarela sanoo.

Monipuoliselle teknologiaosaamiselle on nyt tarvetta, kun ihmiset osallistuvat tapahtumiin kotisohvalta käsin. Siirtyminen fyysisistä tapahtumista virtuaalikohtaamisiin tapahtui viime keväänä nopealla aikataululla. Kaarelan mukaan erityisesti yritystapahtumien järjestäjät olivat nopeasti mukana uudessa trendissä.

Fyysisten tapahtumien muuttaminen pikaisella aikataululla virtuaalisiksi vaati järjestäjiltä ketteryyttä ja samalla aivan uusien ammattiryhmien rekrytointia.

– Silloin kaikki teknologiaosaajat kaivettiin esiin. Alettiin myös kulkea yli ammattiryhmien rajojen, Kaarela sanoo.

Tapahtumateollisuuden parissa työskenteleekin tällä hetkellä paljon sellaisia ammattiryhmiä, jotka ovat aiemmin työllistäneet itsensä esimerkiksi television parissa tai IT-taloissa. Kun virtuaalitapahtumiin siirryttiin kertarysäyksellä, on selvää, että syntyi täysin uudenlainen osaajapula.

– Kun tapahtuman päivämäärä lyödään lukkoon, joudumme tosi ajoissa varaamaan teknisen ryhmän, jotta varmasti saamme heidät, Kaarela sanoo.

Pandemian jälkeen olemme entistä suuremmassa vastuussa siitä, että pitää luoda positiivista kuvaa alasta.”

Vuoden aikana virtuaalikohtaamisista on tullut meille jo arkea. Monet kuluttavat päivänsä Teams- ja Zoom-palavereissa, toiset tapaavat sukulaisiaan ja ystäviäänkin etäyhteyksin. Sekä kuluttajat että tapahtumajärjestäjät haluavatkin nyt erottaa arjen ja juhlan toisistaan. Siksi verkossa odotukset ja vaatimukset verkossa järjestettäville tapahtumille ovat nousseet huimasti.

– Monet yritykset lähtivät heti kehittämään alustoja itse ja rekrytoivat devaajatiimejä. Syntyi myös uusia startupeja, Kaarela sanoo.

Erilaiset kokemukset rikastuttavat alaa

Ravintola- ja tapahtuma-ala on perinteisesti mielletty aloiksi, joilla on aina töitä tarjolla. Näin on ollutkin. Kun koronapandemia iski täydellä voimalla ja rajoitukset estivät fyysisten tapahtumien järjestämisen, moni pitkän linjan ammattilainen joutui aivan uudenlaisten haasteiden eteen: Miten hakea töitä? Miten kirjoittaa CV? Miten markkinoida itseään?

Tapahtumia järjestetään yhä, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan. Samalla osaamisvaatimukset ovat muuttuneet.

– Ison virtuaalitapahtuman tuottaminen vaatii aika paljon uutta osaamista. Se vei alkuun enemmän aikaa, että ymmärsi, miten tällainen tuotetaan, Kaarela sanoo.

Virtuaalitapahtumien määrän lisääntyessä koulutusta uudenlaisten tapahtumien järjestämiseen on paremmin saatavilla. Toisaalta myös uusi työyhteisö ja uudet työskentelytavat antavat käytännön oppia.

Kokemukset virtuaalitapahtumien järjestämisestä rikastuttavat alaa, ja ammattilaisetkin saattavat löytää itsestään uudenlaista potentiaalia.

– Eräs teknikko on tehnyt urallaan paljon liveä, rakentanut lavatekniikkaa ynnä muuta. Pandemian myötä hän on työllistynyt suurten yritysten toimistojen muutostöissä, kun yritykset rakentavat esimerkiksi studioita. Kun sitä osaamista saa tuotua takaisin tapahtuma-alalle, tässä on myös paljon mahdollisuuksia, Baronan hotelli- ja ravintola-alan palvelujohtaja Maria Nyman muistuttaa.

Kuka tekee tulevaisuuden tapahtumat?

Virtuaalitapahtumat työllistävät uusia ammattiryhmiä, mutta moni pitkään alalla töitä tehnyt ei uudesta formaatista hyödy. Töitä ei ole nyt, eikä kukaan tiedä, milloin niitä on seuraavaksi luvassa.

– Alan tulevaisuus pelottaa nuoria, Nyman sanoo.

Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että eri toimijat pitävät yllä positiivista mielikuvaa alasta, jotta ammattitaitoisia tekijöitä löytyy sitten, kun tapahtumabisnes lähtee kunnolla käyntiin.

– On täysin tunnistettu, että osa tulee jäämään muille aloille. Sitten olemme pahemmassa tilanteessa kuin ennen pandemiaa. Pandemian jälkeen olemme entistä suuremmassa vastuussa siitä, että pitää luoda positiivista kuvaa alasta, perehdyttää, kouluttaa ja opastaa, Nyman sanoo.

Henkilöstövuokrausyritys Eezy on auttanut monta tapahtuma-alan ammattilaista uusille urille.

– Me olemme koettaneet tukea ihmisiä kokeilemaan rohkeasti uutta. Suurin osa niistä, jotka ovat pitkän aikaan tapahtumapuolella työskennelleet, ovat meidän kauttamme työllistyneet suurtalouden ja asiakaspalvelun puolelle, Eezyn palvelutoimialojen myyntijohtaja Juuso Puustinen sanoo.

Hän uskoo, että tapahtuma-alaltakin löytyy vetovoimatekijöitä vielä pandemian jälkeenkin.

– Jos puhutaan tapahtumatyöntekijöistä, jotka ovat työskennelleet esimerkiksi kesätapahtumissa ja festareilla, niin sinne varmasti palataan. Se on tietynlainen elämäntapa ollut monille, Puustinen kuvailee.

Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä on varmasti järjestäjienkin puolelta suurta.”

Työntekijäkatoa ennakoidaan eniten messutapahtumiin sekä ravintolapuolelle. Nymanin mukaan erityisesti ravintolapuolella alan tulevaisuus huolettaa työntekijöitä ja moni miettii alan vaihtoa. Myös moni asiantuntijatehtävissä ollut tapahtuma-ammattilainen on löytänyt uusia työtehtäviä, mutta liikkuvuus on ollut huomattavasti vähäisempää.

– Vaikka vuosi sitten olisi ollut aivan valmis vaihtamaan työpaikkaa, nyt uskallus puuttuu. Jos löytyy vakituinen työpaikka, sitä ei ehkä halua lähteä vaarantamaan, Nyman toteaa.

Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä

Vaikka työtä vastaanotto- ja ravintolapalveluissa ei ole tällä hetkellä tarjolla, tapahtumakulttuuri elää silti vahvasti – tällä hetkellä tosin virtuaalisena.

– Virtuaalitapahtumien tuottajat ja tekniset osaajat ovat keskiössä nyt, kun tapahtumia tehdään valtava määrä. Se on harmillista, että heidän työnsä ei ole niin näkyvää, kun taas livetapahtuma näkyy isosti, Kaarela sanoo.

– Meidän pitäisi saada näkyville se, että tapahtumia tehdään paljon. On hirveän hyvä, että postataan somessa, jotta nähdään, että tapahtumateollisuus elää. Siellä tapahtuu valtavasti tälläkin hetkellä, hän jatkaa.

Kaarela, Nyman ja Puustinen uskovat, että virtuaalitapahtumat ovat tulleet jäädäkseen, mutta ne eivät syrjäytä fyysisiä kohtaamisia.

– Muutos olisi tapahtunut varmaan joka tapauksessa, mutta nyt vahvemmin ja lyhyemmässä ajassa. Silti livet eivät tule katoamaan, vaan nämä tulevat kulkemaan nätisti käsi kädessä. Ihmiset myös kaipaavat kokemuksia livetapahtumista, Nyman sanoo.

Jos loppuvuoden tilanne heijastelee tulevaa, pandemian jälkeisissä livetapahtumissa tarvitaan entistä enemmän työvoimaa. Nyman kertoo, kuinka viime vuoden lopulla järjestetyt fyysiset tapahtumat työllistivät aiempaa suuremman määrän ihmisiä. Poikkeusolosuhteissa tarvitaan enemmän hygieniaosaamista ja asiakkaiden ohjausta, mutta ruutujen takana kyyhöttäneet asiakkaat kaipaavat aidosti myös kohtaamisia ja palvelua.

– Jos on osallistunut useisiin tapahtumiin verkon kautta, odotukset ovat korkealla. Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä on varmasti järjestäjienkin puolelta suurta, Puustinen sanoo.

Kommentti:

”Tapahtuma-alan työllisyyden mittaaminen on hankalaa, sillä työntekijöiden luokittelussa ei ole selkeästi yhdeksi toimialaksi määrittelevää luokittelua. TE-palveluiden luokittelusta ei löydy kategorioita, joissa voi ilmoittautua tapahtuma-alan työn tarjoajaksi tai tapahtuma-alan työntekijäksi, puhumattakaan siitä että tätä osaamista voisi täsmentää vielä tapahtumateollisuuden alatoimialoihin. Systeemissä on siis kehitettävää tältäkin osin.”

Maria Sahlstedt, Tapahtumateollisuus ry

 

Alan 20 000 kokoaikaisesta työntekijästä puolet oli ollut lomautettuna.

Alan 175 000 työpaikasta lähes 140 000 jäi kokonaan syntymättä.

Lähde: Tapahtumateollisuus ry, 09/2020

Julkaistu Evento-lehdessä 1–2/2021.

Lue digilehti!

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!

Sulje mainos Tilaa Shaker