Helsingin pormestari Jan Vapaavuori totesi matkailuväkeä kaupungin matkailuseminaarissa tervehtiessään, että Helsingin matkailu on syvimmässä mahdollisessa kriisissä, johtuen pandemiasta ja osin niistä päätöksistä, jotka epidemian hallitsemiseksi on tehty.

- Nyt näemme, miten riippuvaisia olemme keskenämme, global ja local nivoutuu aidosti yhteen. Koronaepidemia kiihdytti käynnissä olleita muutoksia: verkkokaupan kasvua, etätyötä ja paikallismatkailua.

Vapaavuori totesi, että ilmastonmuutos, digitalisaatio, kaupungistuminen ja ikääntyminen muokkaavat lopulta maailmaa paljon enemmän kuin pandemia. Tästä syystä hän pitää edelleen Helsingissä tehtyjä linjauksia hyvinä.

- Meillä on vastuullisuus matkailun kärkenä ja paikallisuus vetovoimatekijänä. Panostus laatuun, ei määrään, on oikea suunta ja tulee kantamaan myös pandemian jälkeen, Vapaavuori rohkaisi.

Millä eväillä takaisin Suomen matkailun veturiksi?

Ennen koronaa Helsingin ja Uudenmaan osuus Suomen matkailualan työntekijöistä oli 40 prosenttia, kun taas koko maan matkailun liki 16 miljardin euron kysynnästä Uusimaa kattoi yli puolet. Koronan vaikutukset iskivät erityisesti suuriin kaupunkeihin, ja Helsingin markkinaosuus Suomen yöpymisistä laski 19 prosentista yhteentoista.

Helsinki on samalla viivalla muiden suurten kaupunkien kanssa: Tallinna, Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo ovat samalla tavalla riippuvaisia kansainvälisistä matkustajista. Viime vuonna ravintoloita pitivät yllä helsinkiläiset, ja tuli selväksi, että kotimaanmatkailu ei pelasta Helsingin kohteita. Palautuminen onnistuu sen mukaan, miten hyvin tarjonta ja brändi vastaavat koronan jälkeistä aikaa.

- Suurkaupunki on riippuvainen kansainvälisestä matkailusta. Meillä on puolellamme se, että Suomen ja Helsingin yleiset vahvuudet ovat houkuttelevia matkailijoille tulevaisuudessa. Luontaiset vahvuutemme toimivuus, turvallisuus, puhtaus ja luonnonläheisyys ovat valtteja matkailun taas elpyessä, Vapaavuori summasi.

Asiasanat kestävyys, väljyys, toimivuus ja luonto tuovat Helsingille erinomaisen aseman kansainvälisesti. Lähimatkailu sen sijaan on sekä uhka että mahdollisuus. Riskien ennakointi ja ymmärtäminen on Vapaavuoren mukaan tärkeää.

- Toivomme tästä kotimaisen matkailun kesää, ja haluamme varmistaa, että tänä kesänä suomalaiset löytävät Helsingin. Kilpailu kuluttajien huomiosta on tiukkaa, mutta kaupunki tukee paikallista elinkeinoa ja kokoaa yhteen Helsingin tarjonnan kotimaan matkailijoille, Vapaavuori sanoi.

Helsinki on aidosti kiinnostava vaihtoehto, mitä tuodaan esiin muun muassa ensimmäistä Helsinki Biennaalia ja ruokakulttuuria korostavin kampanjoin. Kesä-Helsinki-paketti rakentuu alan toimijoiden markkinoinnin tueksi.

- Olemme ensimmäisenä lähtötelineissä! Vastuullisuus, digitalisaation hyödyntäminen ja vahva paikallisuus ovat menestyksen pohjana, ja panostusta niihin kannattaa jatkaa, Vapaavuori totesi.

Matkailun kehittäminen jatkuu uudessa yksikössä

Helsingin kaupunki perustaa elinkeinotoimeen uuden matkailuyksikön, johon haetaan parhaillaan matkailupäällikköä. Uudelle yksikölle asetetaan paljon odotuksia, jotta matkailun merkitys nousisi esiin laajemmin kaupungin toiminnassa. Uuden matkailuyksikön keskeisiä tehtäviä ovat seminaarin osallistujien mielestä myös yhteistyön edistäminen alueella ja kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen.

Kestävä matkailu korostuu, kun ison kriisin ja tulevien vaalien jälkeen rakennetaan uutta matkailun tiekarttaa. Tavoite on tehdä Helsingistä kestävän matkailun kärkikohde.

Helsinki Marketingin CEO Laura Aalto toteaa:

- Rakennamme kestävää kasvua. Profiilityössä ja bränditutkimuksissa olemme tunnistaneet ydinviestin, jota meidän kannattaa jakaa: luonto, tila ja hiljaisuus. Näiden kaikkien merkitys nousee koronan jälkeisessä ajassa, ja Helsingin vahvuus on luonto, tila ja hiljaisuus yhdistettynä kaupungin urbaaniin sykkeeseen.

Aalto korostaa, että Helsinki on kehittynyt ruokakaupunki, joka antaa paljon aihetta nostaa laadukasta monipuolista ruokakulttuuria. Kasarmitorin jättiterassin ohella tarjolla on paljon kaikkea muutakin.

Helsinki Biennaalia hyödynnetään erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Joka toinen vuosi toistuva tapahtuma on Helsingille iso investointi, joka nostaa Helsingin kulttuuriprofiilia merkittävästi.

- Meiltä puuttuu tutkimusten mukaan kolme elementtiä: show, magic, emotion. Lämpöä tarvitaan lisää, ja sitä vahvistaa elämyksellinen sisältö. Helsinki Biennaali on kaikkien hyödynnettävissä, ja odotamme nyt, miten yritykset lähtevät mukaan. Millaisia tuotteita ja konsepteja yritykset rakentavat biennaalin ympärille, Aalto pohjusti.

Matkailua on avattava ja rajoituksia purettava

Toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkailualan liitto SMALista totesi, että kaikki voimat on nyt laitettava kansainvälisen matkustuksen avaamiseen.

- Hallituksen exit-suunnitelma on tähän mennessä herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Rajoitukset maahantulossa ovat voimassa 25.5. asti, lisäksi on voimassa yleissuositus välttää tarpeetonta eli käytännössä kaikkea matkustamista. Pitää olla päätöksiä: päästäänkö matkoja toteuttamaan?

Mäki-Fräntin näkemyksen mukaan edelläkävijät menevät jo rohkeasti, mutta kansa on peloteltu niin totaalisesti, että se estää edes ajatuksen varata matkaa.

- Toivoisin positiivista suhtautumista matkustukseen ylipäätään. Varmasti kun lähdetään liikkeelle, matkanjärjestäjät hyötyvät: ihmiset hakevat turvaa rahoilleen ja turvaa kohteessa. Mutta olen erittäin huolissani Suomeen suuntautuvasta matkailusta, linjaus on toistaiseksi niin ehdoton, Mäki-Fränti sanoi.

Kulutuspurskahdusta povaava toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:stä vaatii rajoitteiden pikaista purkamista.

- Ammattimainen kongressi- ja messutoiminta on saatava käyntiin mahdollisimman nopeasti. Alalla on asiantuntemusta järjestää tilaisuuksia, jotka ovat olleet seisahduksissa yli vuoden. Sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien asiakasmäärään tulisi suhtautua samalla tavalla kuin ravintolapuolella. Rokotepassista on kahtalaista näkemystä: ravintolat ja huvipuistot eivät halua passia, sillä se hidastaisi palvelun kysynnän kasvua, mutta tapahtumissa se voisi toimia, Lappi linjaa.

Tapahtumatakuu on Lapin mukaan ulotettava koskemaan myös jatkuvaluontoisia tapahtumia. Lisäksi olisi aika laittaa hakuun kustannustuki viisi. Lappi huomauttaa, että tuen määrä on ollut riittämätön.

Hotellit ja tapahtuma-ala odottavalla kannalla

Jos matkatoimistoala kärvistelee pandemian jälkimainingeissa, on pandemia mykistänyt täysin tapahtumat ja majoitustoiminnan. Helsingin hotellien käyttöaste oli maaliskuussa alle 10 prosenttia.

Meillä on vahva usko, että tänä vuonna nähdään kesätapahtumia, eikä odotella vuotta 2022.

Tapahtumateollisuuden menetykset lasketaan miljardeissa, johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuus ry:stä totesi.

- Alan yritysten liikevaihto putosi vuonna 2020 keskimäärin 74 prosenttia ja alan kokonaistappio oli 1,9 miljardia euroa. Täyssulku joulukuun alusta on heikentänyt tilannetta entisestään, ja yli puolella yrityksistä liikevaihto on jatkanut putoamista yli 90 %, koska toiminta on ollut täysin täysin mahdotonta, Kuusisto selosti.

Kesän suurten tapahtumien perumisen myötä menetykset jatkuvat. Ala jaksaa kuitenkin vielä uskoa jonkinlaiseen kesään:

- Hallitus on päättänyt luopua poikkeusoloista, ja on luvattu, että kohtaamiset voidaan aloittaa pian. Toukokuun alusta päästäneen tartuntatautilain mukaiseen sääntelyyn alueellisesti ja turvavälit saadaan pois käytöstä ulkotiloissa kesäkuun alusta. On asetettu tavoite, että heinäkuun alusta kaikki tartuntatautilakipohjainen rajoittaminen päättyy. Siksi meillä on vahva usko, että tänä vuonna nähdään kesätapahtumia, eikä odotella vuotta 2022.

Tapahtumateollisuus on tehnyt töitä, jotta 15. kesäkuuta alkava tapahtumatakuu kattaisi kaikki tapahtuma-alat. Lisäksi ala kampanjoi yleisöjen luottamuksen vahvistamiseksi.

Helsingin kaupungin matkailuelinkeinon edustaja Jukka Punamäki summasi Tapahtumateollisuuden ja matkailuväen aiheellisen huolen:

- Tapahtumat ovat demokratian tae!

Myös Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen totesi tähänastisten exit-suunnitelmien olleen iso pettymys.

- Emme tiedä, milloin pääsemme harjoittamaan liiketoimintaamme. Alasta on kuitenkin puhuttu enemmän kuin koskaan, ja ihmiset ovat huomanneet alan yhteiskunnalliset vaikutukset henkiseen kriisinkestävyyteen, Tolonen totesi.

Tapahtuma-ala on puhuttanut myös rahan takia: kun kongressitalo on tyhjä, muilta toimijoilta jää saamatta noin 500 miljoonaa euroa vuosittain.

- Yksi euro meille, viisi kaupungille. Hotellit, taksit ja ravintolat ovat tyhjiä, shoppailu jää tekemättä, Tolonen luetteli kerrannaisvaikutuksia.

Ennen pandemiaa Helsinki oli Pohjoismaiden ykkönen kansainvälisten kongressien järjestäjänä. Finlandia-talo on tehnyt parhaansa, jotta se pysyisi pandemian ylikin asiakkaiden mielissä, ja lanseerasi vastikään virtuaalisen Finlandia-talon, jonka lavalle puhujat voivat nousta etänä.

- Ala on osoittanut joustavuutensa ja kykynsä reagointiin, mutta striimaukset, leffakuvaukset, rokotusasema, pääsykokeet - ne ovat kaikki tekohengitystä. Iso raha liikkuu live-kohtaamisissa. Kohtaamiset ovat uutta luksusta, niiden merkitys nousee kriisin jälkeen, Tolonen totesi.

Nyt on tekemisen paikka, Tolonen muistutti.

- Tapahtuma-ala odottaa edelleen tukea. Kriisistä selviytyvät voittajina maat, jotka tukevat nousua! Onko Visit Finlandilla riittävästi markkinointirahaa, nyt kun kiinnostus Suomea kohtaan on nousussa? Ulkorajamme on saatava äkkiä kuntoon, hän vaati.

Scandic Hotelsin toimitusjohtaja ja Mara ry:n hallituksen puheenjohtaja Aki Käyhkö kiitti Helsinkiä tuesta pandemian aikana. Onnistumiseen tarvitaan Käyhkön mukaan kuitenkin muutakin:

- Tarvitaan uskottava, konkreettinen exit-suunnitelma. EU-komission hyväksymän koronapassin hyödyntäminen on tehtävä mahdolliseksi. Lisäksi nyt kaivataan positiivista viestintää: Suomi on hoitanut terveysturvallisuuden näkökulmasta asiat hyvin, ja rokotukset edistyvät hyvin, on aika luoda uskoa tulevaisuuteen!

Selvää on, että ala kaipaa myös taloudellista tukea. Esimerkiksi Scandicin Helsingin hotelleista puolet on ollut suljettuna jo vuoden.

- Suomalainen matkailu elää ja kuolee pääkaupunkiseudun johdolla. Meidän valopilkkumme on Grand Central Helsinki, jonka saimme vastikään avattua. Se on ainoa hotelli, johon pääset miltä tahansa maailman lentokentältä julkisilla kuivin jaloin, Käyhkö markkinoi.

Käyhkö peräänkuuluttaa alalta vastedeskin terveysturvallista ja vastuullista toimintaa. Ei vastakkainasettelua; mutta poliittista painetta on luotava.

- Ala ei ole ollut suurin koronan tartuntalähde. Pystymme toimimaan turvallisesti, kunhan meidän annetaan toimia. Meillä on kohtuullinen kesä odotettavissa, kunhan saadaan ehdot kuntoon, Käyhkö uskoo.