Larsen VS
• Keskitäyteläinen ja hedelmäinen
VS-konjakki.
• Nauti sellaisenaan aromilasista tai
konjakki-cocktailin ainesosana.

Hämyisät salakapakat on nyt nähty, veikkaa Altia Akatemian valmentaja Mikael Karttunen, ja povaa baareissa vuosikaudet jyllänneelle retrovillitykselle loppua. Aromaattisuuden ja katkeruuden sijaan seuraavaksi nähdään jotain ihan muuta.

– Vastareaktiona nousevat pitkät, raikkaat juomat, joissa korostuvat valo, väri, raikkaus ja simppeli hedelmäisyys, Karttunen ennustaa.

Konjakki on yksi ensimmäisistä cocktailraaka-aineista ja oli hyvin edustettuna 1800-luvun baari­kirjoissa. Antiikkisissa reseptiikoissa konjakki näyttäytyy sille totutussa ympäristössä, eli aromaattisissa ja voimakkaan makuisissa cocktaileissa. Larsen on poikkeuksellinen konjakki, jonka hedelmäisen kevyt profiili sopii tulossa olevaan keveämpään juomatrendiin.

– Konjakin nauttiminen ei ole enää sidottu tummasävyisiin, maskuliinisiin, joskus pompööseihinkin kulisseihin tai avecina kahvin kanssa. Esimerkiksi konjakin kotimaakunnassa Cognacissa konjakki nautitaan tonicilla pidennettynä – yksinkertaista ja raikasta!

Larsen – konjakki jonka tarina on läpinäkyvä

Larsen on saanut nimensä norjalaiselta seikkailijalta, joka päätyi sattumien kautta perustamaan konjakkitalon Ranskaan vuonna 1926.

Jens Reidar Larsen oli matkalla uuteen maail­maan, kun hänen Amerikkaan purjehtimassa ollut aluksensa haaksirikkoutui Bordeaux’n edustalla, ja mies rantautui Ranskaan. Hän asettui, löysi tyttöystävän ja intohimon: konjakin valmistuksen. Hän kierteli seitsemisen vuotta opissa eri konjakkitaloissa, kunnes koki olevansa valmis toteuttamaan unelmansa omasta tuotannosta. Larsen oli muodostanut oman käsityksensä siitä, mitä konjakki voi olla, ja sitä hän lähti toteuttamaan.

Larsen VSOP
• Intensiivinen, hedelmäarominen ja
mausteinen VSOP-konjakki.
• Pronssia sarjassa VSOP Cognac,
pisteet 88 – IWSC 2019.
• Nauti sellaisenaan aromilasista.

Larsenia voisi luonnehtia rämäpäiseksi seikkailijaksi, ja myös konjakintekijänä hänen toimintansa oli alusta asti rajoja koettelevaa. Hän loi omintakeisen, uniikin tyylin, ja pyrki kaikissa vaiheissa säilyttämään viinin hedelmäisyyden ja raikkauden.

– Konjakki oli yleensä tummasävyistä, voimakasta ja raskasta, Larsen tavoitteli keveyttä ja raikkautta. Tislaus ilman hiivasakkaa korostaa tisleen hedelmäisyyttä. Myös Larsenin käyttämä Tronçais’n tammi vaikuttaa lopputulokseen, joka on kevyempi, vähemmän tanniininen, Karttunen kertoo.

Rohkeus toteuttaa omaa näkemystä kantaa Larsenin tuotteita tähän päivään. Reseptiä luetaan kuin raamattua. Kellarimestari David Croîzet sopii jatkamaan poikkeuksellisen konjakkitalon tarinaa.

Rohkeuteen kuuluu myös myyttien murtaminen – siinä Larsenin linjaa jatkaa kellarimestari, joka kertoo avoimesti työtavoistaan ja tuotantoprosessista, ja murtaa samalla konjakin­tuotantoon liittyviä myyttejä.

Perinteisesti kellarimestareita on pidetty myyttisinä hahmoina, jotka tuntevat tuhansien tynnyreiden kellarin kuin omat taskunsa. Kellarimestarin työ on paljon monipuolisempaa – ei pelkästään tynnyreiden valikointia sekoituksia varten, vaan tiivistä yhteistyötä rypäleiden tuottajien kanssa.

– Larsenilla kellarimestari tietää jo rypäleiden kypsyessä, mihin kyseisen palstan rypäleet menevät. Hänen hyppysissään on koko prosessi pellolta asti, ja käsitys, mihin tynnyriin ja mihin sekoitteeseen rypäleet päätyvät, syntyy jo tarhalla, Karttunen kertoo.

Cognacissa tuotanto toimii toisin kuin useimmissa muissa juomakategorioissa. Konjakkitalot eivät juuri koskaan itse omista viinitarhoja tai tislaamoita. Alueen tapa on, että viininviljelijät omistavat sekä viinitarhat että tislaamot ja tuottavat tisleet konjakkitaloille sopimusten mukaan.

– Altia on konjakin tuottajien litramääräisessä vertailussa sijalla kuusi. Keskikokoisena tuottajana olemme optimaalisessa tilanteessa suhteessa viljelijöihin. Olemme riittävän merkittävä tuottaja, jotta meidän on helppo neuvotella heidän kanssaan sopimuksista, mutta riittävän pieni, jotta voimme valita viljelijät, joiden kanssa toimimme.Croîzet tietää minkä tyyppistä tislettä kukakin tuottaa ja millainen lopputulos niistä saadaan.

Kellari on paratiisi täynnä herkkuja

Konjakki on lähes aina sekoite. Koska raaka-aineen laatu ja tisleen maku vaihtelevat vuosit­-tain, tarvitaan tasalaatuisuuden varmistamiseksi taiten tehty sekoitus.

Sekoitteen ytimessä on motherblend, isoissa 50 000 litran sammioissa lepäävä tislesekoitus. Sekoituksesta korkeintaan puolet käytetään yhtenä vuonna, ja motherblendiä jatketaan aina samalla profiililla, näin taataan tasalaatuisuus.

Larsen XO
• Laadukas extra-konjakki.
• Nauti huoneenlämpöisenä
sellaisenaan aromilasista.

Lopputuotteet syntyvät motherblendejä varioiden, joita on eri ikäluokituksille kullekin omansa. Tässä vaiheessa kellarimestari valikoi eri ikäisiä tynnyreitä eri sekoitteisiin. Konjakinteko onkin huomattavasti enemmän tiedettä ja laskentaa kuin romanttiset myytit antavat ymmärtää.

– Lisätisleitä käytetään kuin mausteita motherblendin tukena. Systeemi takaa tasalaatuisuuden, sillä brändin tasainen laatu on ensiarvoisen tärkeää.

Totta kai David Croîzet tuntee kellarinsa ominaisuudet yksityiskohtaisesti. Hän osaa sijoittaa tietyn tyylin tisleet oikeanlaisiin tynnyreihin ja oikeisiin paikkoihin. Tynnyreistä kaikkein vanhimmat hän todella tuntee kuin omat taskunsa – jotta voi tehdä tuotteita, joissa erikoinen karaktääri pääsee esiin.

Perustajan kellaria voisi luonnehtia paratiisiksi täynnä herkkuja. Vanhimmat tisleet on siirretty tynnyreistä koripulloihin, joilla on monta nimeä: demi-john tai bon bon. Bon bon tarkoittaa vapaasti käännettynä karamellia.

– Kun tuote on kypsynyt optimiin, saadaan kehitys pysäytettyä siirtämällä tisle lasipulloon. Vielä kun lisätään tiivis korkki, se säilyy muuttumattomana, Karttunen kuvailee. Yleensä tisleen maksimi-ikä tynnyrissä on noin 60 vuotta.

Kellarin aarteiden aromeista pääsee perille maistelemalla esimerkiksi XO-pullotteita.

– Iäkkäissä tisleissä on makua ja karaktääriä eri tavalla, ne ovat hyvin intensiivisiä, ja niitä käytetään spesiaalipullotteissa pieninä mausteaineina, Karttunen kertoo.

Larsen on myös innovatiivinen ja hetkessä kiinni. Larsenin kehittämä uusi tapa paahtaa tynnyrit, jossa toistuvat vuorotellen höyrytys ja paahto, päästää paahdon syvälle puuhun ilman, että sisäpinta palaa. Käyttövalmis tynnyri luovuttaa enemmän ja nopeammin paahdetun puun aromia, näin iäkkään konjakin aromit saavutetaan lyhyemmässä kypsytyksessä. Tynnyri-innovaatiota on toistaiseksi käytetty vain erikoispullotteissa, joista esimerkkinä erinomaisen vastaanoton saanut Larsen Cooper’s Selection Double Toasted VSOP #1. Pääasiassa Larsen käyttää edelleen perinteistä, vähän paahdettua tammea, jossa syntyy raikas, elegantti ja kevyt lopputuote.

Merkityksellinen konjakki

Larsen ei ole tyypillinen konjakki, jota nautitaan vain kahvin seurassa, vaan se taipuu laajempaan käyttöön. Larsen haluaa ravistella perinteistä konjakin olemusta. Makuprofiililtaan kevyt, helposti lähestyttävä konjakki voi toimia baarissa kuin talon viini, joko seurustelujuomana sellaisenaan tai raikkaiden cocktailien pohjana.

– Larsenin profiili sopii tämänhetkiseen trendiin. Se nuorentaa koko kategorian imagoa, ja vastaa nuorten kuluttajien toiveisiin. Nuoret juovat juomia, jotka ovat laadukkaita, merkityksellisiä ja jäljitettäviä.

Larsenin tarina on vastuullisuuden ja laadun takeena: se on läpinäkyvä kertomus käsityöstä tarhalta kellariin. Kaikki on avointa.

– Avoimuus on kaiken craftin suosion taustalla, Karttunen summaa.

Mikä tekee Larsen-konjakista ainutlaatuisen?

  • Viini tislataan ilman hiivasakkaa, mikä korostaa tisleen hedelmäisyyttä ja raikkautta
  • Tynnyreihin käytetään Tronçais’n vähemmän tanniinista tammea ja ne paahdetaan kevyesti, näin tisle kypsyy elegantisti, raikkautensa säilyttäen
  • Lopputuloksena on Larsen Cognacin tunnistettava tyyli, jossa konjakin aromissa leikittelevät raikas hedelmäisyys, aavistus kukkaisuutta ja hienostunut mausteisuus