Kylässä vodkakylässä

Koskenkorvan kylä sijaitsee keskellä eteläpohjalaista peltomaisemaa 26 kilometriä Seinäjoelta lounaaseen. Tasaisesta kangasmaastosta erottuvat ympäristöään noin 80 metriä korkeammalle kohoava Santavuori tuulivoimapuistoineen sekä sotien jälkeen vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Koskenkorvan tehtaan korkeat siilot ja rakennukset.

Koskenkorva on saanut nimensä Seinäjoelta Kaskisiin kulkevan Suupohjan rataosuuden varrelle rakennetun rautatieaseman mukaan. Elokuussa 1913 avattu asema nimettiin Koskenkorvaksi, koska se rakennettiin samannimisen tilan maille.

Noin 2 100 asukkaan Koskenkorvan palvelukartalta löytyy kaksi koulua, apteekki, neuvola, kukkakauppa, asiamiesposti, pizzeria, neljä parturi-kampaamoa, Shellin huoltamo ja ABC-ketjun automaattiasema.

Kattavatkaan palvelut eivät vielä takaa näkyvyyttä maailmankartalla. Siihen tarvitaan jotain suurempaa. Kuten vaikkapa vodka, jonka alkuperä voidaan määrittää erittäin tarkasti.

Koskenkorva Vodkan maantieteelliset koordinaatit ovat 62 astetta 42 minuuttia pohjoista leveyttä ja 22 astetta 27 minuuttia itäistä pituutta.

VODKAN ALKULÄHTEELLÄ. Elokuinen keskiviikkoaamu Helsingin rautatieasemalla. Viittä eri kansallisuutta edustava 30-päinen ryhmä odottaa Intercity-junan lähtöä. Ensin matkataan vajaat kolme tuntia Seinäjoelle, josta on bussikuljetus Koskenkorvan kylälle.

Junassa alkoholitarjoilua ei ole. Siitä on kiittäminen Sääntö-Suomea. Linja-autossa kuitenkin saamme tervetuliaismaljoina käsiimme juuri lanseeratun oljenkeltaisen long drink -juoman, joka istuu eteläpohjalaiseen maalaismaisemaan kuin Juhani Palmun maalaus.

Koskenkorvan maisemarakenteen muodostavat Kyrönjoki ja sen lävistävä matala harju, avoin jokilaakso sekä lakeutta rajaavat loivat metsäiset selänteet.

Matkamme kulkee halki ohra- ja kaurapeltojen, kunnes käännymme kapealle metsätielle kohti Santavuoren huippua. Täällä meitä odottaa keskelle metsää katettu perisuomalainen lounas ja Koskenkorva-baari.

KOSKENKORVA FOREST EXPERIENCE tuo ihmiset ja vodkan osaksi luontoa. Täällä vieraat jalkautuvat metsään poimimaan marjoja ja muita luonnon antimia, joista kohta valmistetaan omat cocktailit Koskenkorva Brand Ambassador Mikael Karttusen valvovan silmän alla.

Omaan kuppiini kerään mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, männynneulasia, koivun ja haavan lehtiä sekä tuoretta jäkälää. Murskaan metsän antimet ja kaadan seoksen shakeriin jäiden ja Koskenkorva Blueberry Juniperin kanssa.

Voimakas ravistus ja siivilöinti. Kaadan juoman jäillä täytettyyn lasipurkkiin ja pidennän sen inkiväärioluella. Koristeeksi puolukanvarpu ja muutama marja. Taivaallisen hyvää!

ALKUPERÄINEN KOSKENKORVAN viina tuli markkinoille vuonna 1953. Puolen litran pullo maksoi Alkossa 495 markkaa. Nykyrahassa se vastaa ostovoimaltaan 15,53 euroa.

Koskenkorva valmistettiin aluksi perunasta, mutta vuodesta 1963 lähtien sen raaka-aineena on ollut ohra. Nykyisin käytettävät lajikkeet ovat Elmeri ja Saana.

Koska Koskenkorvassa käytetty ohra varastoidaan sopimusviljelijöiden omilla tiloilla, raaka-aineen alkuperä pystytään jäljittämään tarkasti.

Perinteisen Koskenkorvan alkoholipitoisuus on 38 prosenttia, vientituotteessa eli Koskenkorva Vodkassa alkoholia on puoli prosenttiyksikköä enemmän.

Koskenkorvan valmistusprosessi poikkeaa tyypillisestä vodkan valmistuksesta, koska siinä käytetään monimutkaista jatkuvatoimista tislausta yksinkertaisen panostislauksen sijaan.

Koskenkorvaa ei myöskään suodateta aktiivihiilellä kuten monia muita vodkia. Syynä tähän on jääkauden muovaamien maakerrostumien läpi suodattunut pohjavesi, jonka virheettömän puhtaasta  mausta sekä Altialla että Koskenkorvan kylällä tunnetaan suurta ylpeyttä.

MATKA JATKUU viljapeltojen kautta tehtaan portille, jossa meidät ottaa vastaan tuotantopäällikkö Arttu Kivi. Hän on mies viime vuonna lanseeratun Mestaritislaajan Vuosikertaviinan takana.

Kivi jos joku tuntee tehtaan kuin omat taskunsa.

Koskenkorvan tehtaat ovat rakentuneet Oy Alkoholiliike Ab:n 1930-luvun lopulla perustaman väkiviinapolttimon ympärille. Tehtaan ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1940, mutta sotien takia se otettiin käyttöön vasta 1945.

Vuonna 1967 vanhaa tehdasta korotettiin ja 1970-luvun alussa sen ja rautatieaseman väliin nousi nousi uusi tislaamo ja siilotorni.

1980-luvun lopulla tehdasta laajennettiin edelleen ja toinen alueella sijainneista asuinrakennuksista purettiin uuden voimalaitoksen alta.

Nykyään Koskenkorvan tehtaat käyttävät vuosittain 200 000 tonnia suomalaista ohraa, joka vastaa 15 prosenttia koko maan ohranviljelystä. Kaikki ohra tulee 150 kilometrin säteellä tehtaasta.

20 000 etanolitonnin lisäksi ohrasta syntyy Koskenkorvalla 80 000 tonnia mäskipohjaista liemirehua sikaloille, 60 000 tonnia tärkkelystä paperiteollisuudelle ja 20 000 tonnia hiilidioksidia AGA-yhtiölle.

TEHDASKIERROKSEN JÄLKEEN siirrymme sivuportista ulos pohjalaisen jokimaiseman äärelle, jossa sijaitsee Koskenkorvan tila ja talo. Täältä alkoi kansalliseksi ikoniksi muodostunut tarina.

– Tämä talo on ihan kosken partaalla, korvassa, kertoo tilan isäntä Martti Koskenkorva vierellään vaimonsa Päivi.

Isäntäväen vieraanvaraisuus hurmaa suomalaiset ja saa ulkomailta tulleet ystävämme haukkomaan henkeään.

Pihapiirissä tutustumme Koskenkorva Museoon sekä tilausravintola Trahteeriin, jossa nautimme päivällisen notkuvista pitopöydistä.

Tilan erikoisuus, yksi monista, on viinaputki. Se tulee talon saunatupaan suoraan 50 metrin päässä sijaitsevalta tehtaalta. Autenttisemmassa ympäristössä kossusnapsia tuskin voisi nauttia.

Toinen erikoisuus ovat Trahteerin kuuluisat raidalliset saunatrikoot, joissa kaikki voivat yhteissaunoa vailla huolen häivää. Trikoot toimivat paitsi sauna-asusteina myös Borat-henkisinä vapaa-ajan muotiluomuksina.

Trahteerin savusaunan lempeät löylyt, viilenevä elokuun ilta sekä puhtaan raikas, lämmittävä vodka viimeistelivät Koskenkorva Village -elämyksen.

Peter Tammenheimo on vapaa olut- ja matkailutoimittaja, joka viihtyy hyvin myös viinien, väkevien juomien ja happamien cocktailien seurassa.

Kuva Sebastian Trzaska