Kun työpaikalla sairastetaan – 7 väärinkäsitystä työterveydestä ja sairauspoissaoloista

Erilaiset työkyvyttömyyteen liittyvät seikat aiheuttavat työpaikoilla vaikeita tilanteita. Työterveyteen, työterveyshuoltoon ja sairauspoissaoloihin liittyvistä juridisista kysymyksistä on paljon epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja haastavien tilanteiden käsittelyä.

Lääkärintodistus oikeuttaa aina palkalliseen sairauslomaan

Työnantajalla ei ole aina palkanmaksuvelvollisuutta, vaikka työntekijälle on kirjoitettu sairauslomaa työkyvyttömyyden vuoksi. Lääkäri arvioi työntekijän työkyvyn, mutta työnantaja päättää hyväksyykö poissaolon tai maksetaanko palkkaa poissaoloajalta. Epäselvissä tilanteissa työnantaja voi ohjata työntekijän uuteen työkykyarvioon ja pyytää lisäselvitystä poissaolon syystä, mahdollisista mukautuksista, korvaavasta työstä tai etätyön taikka osa-aikatyön mahdollisuudesta. On myös tilanteita, joissa lääketieteellinen toimenpide, kuten kosmeettinen leikkaus, on syynä poissaololle, mutta palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, koska poissaolon syynä ei ole sairaus eikä tapaturma.

Sairauslomalla ei tarvitse vastata työnantajan puheluihin

Vaikka lääkäri olisi arvioinut työntekijän olevan työkyvytön työtehtäviinsä, tämä ei tarkoita automaattisesti, että työntekijällä ei olisi – työkyvyttömyyden syystä riippuen ja vointinsa rajoissa – velvollisuutta vastata tarvittaessa työnantajan yhteydenottoihin tai käydä työnjohdollisia keskusteluita. Työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan ei lakkaa sairausloman aikana, vaan työntekijään voidaan mahdollisuuksien mukaan olla tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi kiireellisten ja keskeneräisten työtehtävien selvittämiseksi ja delegoimiseksi, luonnollisesti aina tilanteesta riippuen ja työntekijän voinnin sallimissa rajoissa.

Tapaturmavakuutus ei ole voimassa, jos työntekijä palaa töihin sairausloman aikana

Tapaturmavakuutus on voimassa, vaikka työntekijä palaisi töihin lääkärintodistukseen kirjatun työkyvyttömyysajan vielä jatkuessa. Usein esimerkiksi kevennetty paluu työhön, jo ennen kuin työkyvyttömyysjakso päättyy, voi olla lääkärin suosittelema tapa palata työpaikalle. Jos työnantajalla on epäilyksiä työntekijän voinnista ja työkyvystä, työnantajan vastuukysymysten, kuten työsuojelu- tai vahingonkorvausvastuun kannalta, on suositeltava ohjata työntekijä tarvittaessa työkykyarvioon ja/tai työkykyneuvotteluun ennen töihin paluuta työkyvyn selvittämiseksi.

Työntekijän ei tarvitse suostua työnantajan ehdottamaan terveystarkastukseen

Työntekijällä on velvollisuus suostua työnantajan ohjaamana terveystarkastukseen, jos sellainen on välttämätön työn ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Jos työntekijä kieltäytyy ilman perusteltua syytä työnantajan tarpeelliseksi katsomasta tarkastuksesta, kysymys voi olla työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesta menettelystä ja kieltäytymisestä voi seurata työntekijälle työnjohdollisia seuraamuksia, kuten kirjallinen varoitus.

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöille sairaanhoidon palvelut

Lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoitus on tukea työntekijöiden työkykyä, edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja. Työantajalla ei sen sijaan ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää työntekijöille sairaanhoidon palveluita. Kysymys on tällöin useimmiten työnantajan vapaaehtoisesti henkilöstölle tarjoamasta henkilökuntaedusta, jota voidaan tarjota työnantajan harkinnan mukaan ja työnantajan tarkoituksenmukaiseksi harkitsemassa laajuudessa. Jos työnantaja päättää tarjota henkilöstölle sairaanhoidon palveluita, työnantajan on kuitenkin noudatettava tasapuolisuusvelvoitetta etuuden myöntämisessä.

Työterveyslääkäri ajaa työnantajan (vai työntekijän?) etua

Vaikka työterveyshuollossa on kysymys työnantajan työterveyshuollon palveluntarjoajalta hankkimasta palvelusta, työterveyshuollon tehtävänä ei ole ajaa työnantajan – eikä myöskään työntekijän – etua, vaan toimia riippumattomana, puolueettomana asiantuntijana.

Työterveyslääkäri antaa työnantajalle työntekijän terveydentilatietoja

Työterveyslääkäriä sitoo tiukka salassapitovelvollisuus. Lääkäri ei saa antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja ilman potilaan kirjallista suostumusta. Työterveyslääkärin salassapitovelvollisuus on voimassa myös suhteessa työnantajaan, eikä työnantaja voi saada mitään työntekijää koskevia tietoja työterveyshuollosta ilman työntekijän myötävaikutusta.

Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään.