Kaistat auki proseccolle – miksi etiketistä kannattaa etsiä G-kirjainta?

Prosecco koki huiman nousun suomalaisten suosikkiviinien kärkeen jo muutama vuosi sitten. Miten se eroaa cavasta ja samppanjasta, ja miksi seuraavaa proseccoa valitessa kannattaa etiketistä etsiä G-kirjainta?

Viinitien Pasi Ketolainen voi tästedes lisätä kaupallinen johtaja -tittelinsä perään Master of Wine -arvonimen. 15 vuotta viiniopintoja työn ohessa realisoituivat maailman 397:nneksi ja Suomen viidenneksi MW-tutkinnoksi maaliskuussa.

Ketolainen tunnustaa erikoistuneensa rieslingeihin, jotka ovat lyöneet kovaa läpi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen viinimarkkinoilla. Toinen voitosta toiseen kulkenut viini on italialainen prosecco, jonka myynti kiihtyy erityisesti kesän juhlien kynnyksellä. Mikä proseccossa kiinnostaa?

– Prosecco on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta neutraali ja puhdastyylinen hedelmävetoinen kuohuviini. Proseccon toinen käyminen tapahtuu pullon sijasta terästankissa, mikä jättää paljon käsityötä pois ja vaikuttaa siten hintaan suotuisasti, Ketolainen summaa.

Helppo ja halpa, siis? Ei välttämättä.

– Tankkimenetelmän väitetään tuottavan heikkolaatuisempia viinejä, mutta se ei automaattisesti pidä paikkaansa. Sillä tavalla voi tehdä bulkkia, mutta myös laadukkaita viinejä. Kaikki proseccot käyvät tankissa, myös parhaimmat. Monet Alkon proseccot ovat kieltämättä ”cheap and cheerful”, helppo juoda ja helppo unohtaa.

Ketolaisen mukaan proseccon tuotantoluvut ovat käyttännössä viisinkertaistuneet ly­hyessä ajassa. Alkon tilastoissa italialaiset kuohuviinit ovat kokeneet 22 prosentin kasvun tänä vuonna, mikä tosin liittynee Alkon Italia-teemakampanjaan. Ketolainen kertoo, että suomalaiset kuluttajat yhdistävät italialaiset tuotteet mielikuvissaan laatuun ja hyvään elämään.

Tankkikäyminen jättää paljon käsityötä pois ja vaikuttaa hintaan suotuisasti.”

– Uskon että proseccon suosiossa on kyse myös italialaisen elämäntavan ihailusta. Tämä näkyy myös muualla läntisessä maailmassa; proseccon suurimmat vientikohteet ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa.

Suhteessa muihin kuohuviineihin proseccon edut ovat Ketolaisen mukaan selvät: se on esimerkiksi tuntuvasti halvempi ja lähestyttävämpi kuin samppanja.

– Cavan tuotantoalue puolestaan on parin ison tuottajan dominoima, mikä on aiheuttanut sen että rypäleiden laatuun ei ole kauheasti kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Uskon, että tämä on jättänyt kaistat auki proseccolle.

G-kirjain on laadun tae

Ketolainen on itse käynyt Venetossa kolmesti. Kun viinivastaava hakee ravintolaansa laadukasta proseccoa, on katseet syytä luoda alankojen tarhoilta ylös tuotantoalueen kukkuloille. Laatua saadakseen ei tarvitse kuitenkaan matkustaa, vaan tutkia viinipullon etikettiä.

– Veneton alangoilla viljellyt viinit ovat DOC-alkuperämerkittyjä, ja ne ovat tyypillisesti näitä helpompia viinejä, jotka eivät hyödy säilytyksestä. DOCG-viinit sitä vastoin tulevat parhailta tarhoilta kukkuloilta, ja näin sommelierin näkökulmasta näiden kahden välillä on merkittävä laatuero. Jos pitää kompleksisemmasta viinistä, DOCG-merkityistä proseccoista sävyjä todella löytyy.

Ketolaisen mukaan myös prosecco kärsii viinialan mieltymyksestä loputtomaan luokitteluun ja uuden terminologian keksimiseen. Prosecco-pullon etikettiin merkitään alkuperälyhenteen lisäksi ainakin viinin edustama tyyli: spumante (kuohuva), frizzante (pirskahteleva) ja tranquillo (kuohumaton, valkoviiniä vastaava). Spumanten voi edelleen jakaa neljään eri kuivuusasteeseen.

– Kuluttajalla ja ammattilaisellakin on aika paljon perässä pysymistä.

Vaikka prosecco on ennen muuta seurustelujuoma, sen voi yhdistää helposti myös ruuan kanssa. Rasvaisten alkupalojen kanssa Ketolainen parittaisi ennemmin cavan tai samppanjan, mutta kevyiden merenelävien ja hienostuneiden kasvisruokien kanssa prosecco toimii mainiosti.

– Vaikkapa rapu-carpaccio tai sitruunaparsakaalipasta voisivat näin äkkiseltään ajateltuna olla hyvää pataa proseccon kanssa. Tosin olen sen koulukunnan ihminen, että jos pitää proseccosta piimän kanssa, niin siitä vaan. Viineihin pätee kuitenkin nyrkkisääntö, että mielummin harvemmin ja parempaa.

Prosecco

  • Tuotetaan Italiassa Veneton ja Friuli Venezia Giulian alueella. Saanut nimensä Prosecco-nimisen kylän mukaan.
  • Vähintään 85 % viinistä valmistetaan Glera-rypäleestä. Aikaisemmin proseccolla tarkoitettiin viinin valmistukseen käytettyä rypälettä, mutta vuonna 2009 prosecco suojattiin tarkoittamaan tietyllä alueella ja menetelmällä valmistettua kuohuviiniä.
  • Suomessa ja maailmalla erittäin suosittu seurustelujuoma, sopii pienen jäännössokerinsa ansiosta myös esimerkiksi brunssille tai salaatin seuraksi.
  • 30 % Alkon proseccoista ovat luomumerkittyjä.

Julkaistu Aromi-lehdessä 5–6/2020.