Jouluoluessa maistuu myös tarina

Koffin Jouluolut on jäljitettävissä tilalle asti, ja se on taatusti Itämeri-ystävällisin valinta joulupöytään. Laitilan Tuomas taas on tuoreen Hyvän Tuomaan maun mukainen, joka vuosi erilainen. Olvin Xmas IPA uudisti kategoriaa ilmestyessään kolme vuotta sitten.

Hyvän jouluoluen mukana tulee tarina. Sinebrychoff on luonut omaa stooriaan vuodesta 1987, jolloin Jouluolut tehtiin ensimmäisen kerran. Tarinankerronta sai vahvempia sävyjä 12 vuotta sitten, kun mallasohra jouluolutta varten päätettiin hankkia yhdeltä tilalta.

Vuoden 2018 Jouluolut on tehty hausjärveläisen Petri Arovuoren kasvattamasta ohrasta. Tämä on 11. Jouluolut, jonka voi jäljittää yhdelle lähitilalle. Projektissa on vahvasti mukana Sinebrychoffin mallastoimittaja Viking Malt, joka auditoi ja arvioi tilat ja niiden viljan ja auttaa valitsemaan kulloisenkin vuoden sadosta parhaan tuottajan.

Keravalaisen Jouluoluen tarina ei kuitenkaan pääty siihen, että kyseessä on lähiolut yhdeltä tilalta. Lisäksi Sinebrychoff on vuodesta 2015 lähtien tehnyt yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin kanssa Itämeren pelastamiseksi. BSAG luo yhdessä panimon ja mallastamon kanssa vaatimukset, jotka jouluoluen mallasohran kasvattajan on täytettävä.

– Arovuoren tilalla on maltilliset ravinnetaseet ja hyvä maan rakenne, totesi BSAG:n suunnittelija Sanna Söderlund, joka koordinoi maan kasvukunnosta huolehtivaa Carbon Action -hanketta.

Laitilassa pannaan Tuomas joka vuosi eri reseptillä

Hyvä Tuomas on kunnianosoitus, jonka saa yksi oluttoimija vuosittain. Jo yhdeksättä kertaa Hyvän Tuomaan tärkein velvollisuus on ollut jouluoluen pano yhdessä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan panimopäällikön Ville Vilénin kanssa.

Tämänvuotinen Tuomas on tyyliltään Hopfenweizen. Oluen isä on alan moniosaaja Mikko Salmi, aktiivinen oluenpanija itsekin. Hän halusi tehdä klassisen vehnäoluen, mutta toi siihen twistiä moderneilla humalalajikkeilla.

Salmen henkilöhistoriaa voi lukea humalavalinnoista: saksalaista Opalia, eksoottista Galaxya ja kaiken kruununa ranskalaista Aramista. Vähemmän Suomessa käytetty Aramis tuo olueen yrttisyyttä, Opalista tule raikkautta ja Galaxysta trooppista hedelmää.

Tärkeintä lienee, että vehnäoluelle tyypillinen banaanisuus, neilikan mausteisuus ja esterit ovat mukana. Se on pitkälti Laitilan käyttöönsä löytämän erinomaisen vehnähiivan ansiota.

– Tässä on kaikki palaset kohdallaan! Kaikki raaka-aineet leikkivät keskenään, eivätkä jyrää toisiaan. Ei mitään lisättävää, Hyvä Tuomas Mikko Salmi intoili.

Tuomas Hopfenweizen syntyi kahden koekeiton jälkeen, ammattimiesten otteella pienesti reseptiä hioen. Se täytyy vielä mainita, että ilman alkoholilain uudistusta tämä vehnä olisi jäänyt tekemättä: optimaalinen vahvuus hyvälle vehnäoluelle on juurikin 5,5 prosenttia, nykyinen vähittäismyyntivahvuus.

Laitilassa tehtiin tänä vuonna ennätysmäärä jouluolutta. Kokemuksen mukaan 20 000 litran keitto ei riitä jouluun asti. Nyt Laitila toi kauppoihin 30 000 litraa Tuomasta, saa nähdä miten pitkälle se riittää!

Olvin Xmas IPA jo 3-vuotias

Olvi uudisti jouluolutskeneä vuonna 2016 tuomalla joulupöydän vaihtoehdoksi IPAn. Markkinointijohtaja Olli Heikkilä muistelee, että tuolloin ei juuri ollut tarjolla muita kuin perinteisiä joululuita. Olvin näkökulmasta markkina oli kuitenkin valmis muutokseen, olihan maaliskuussa 2015 lanseerattu iisalmelainen IPA murtanut jään: IPA ei ollut enää pienen piirin juttu.

Xmas IPAssa ei ole muuta jouluista kuin joulunpunaisesta muistuttava oluttyyli red IPA. Katkeroisen oluen paikkaa joulupöydässä puoltaa erityisesti se, että monet perinteiset jouluruoat ovat kermaisen rasvaisia, ja niiden synnyttämät tuntemukset on ihana huuhdella suusta humalan raikastamalla oluella, jotta jaksaa nauttia vielä hieman lisää.

Ensimmäisenä jouluna Xmas IPA loppui viikkoja ennen joulua. Tällaista kultakimpaletta ei kannata jättää arkistoon makaamaan, joten en taida olla ainoa, joka pitää tervetulleena uusintapainoksia, nyt siis jo kolmatta vuotta. Olut on ennallaan vahvuutta myöten, 4,7 prosentin vahvuutta ei ole rukattu. Tavoitteena on, että sitä riittää tänä vuonna jouluun asti.

Niille, joita humalainnostus ei ole vielä(kään) puraissut, Olvi teki tänä vuonna viisiprosenttisen hyvin perinteisen tumman Jouluoluen, josta ei makeutta ja täyteläisyyttä puutu.

Kahden iisalmelaisen jouluoluen välimaastoon osuu American Brown Ale, joka on erinomainen ruokajuoma milloin vain.

Pastor onnistui olutmenussa

Koffin Jouluolut on perinteinen wieniläistyylinen tumma lager, jonka valmistuksessa pyritään joka vuosi samanlaiseen lopputulokseen. Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kuvailee Jouluolutta näin:

– Se on tuttu ja turvallinen. Jouluoluessa keskeistä ovat pehmeys, paahteisuus ja täyteläisyys, mutta myös Saazer-humalointi nousee.

Sinebrychoffin perinteisesti jouluoluen kunniaksi järjestämä tilakäynti vaihtui tänä vuonna urbaaniin sykkeeseen, kun ravintola Pastorin Richard Sloan sai tehtävän luoda lanseeraukseen olutmenu. Hän käytti olutmenussa samoja raaka-aineita kuin panimomestari olutta pannessaan, Harbinger-ohraa ja Saazer-humalaa, ja onnistui luomaan elämyksellisen kokonaisuuden.

Oluella pikkelöidyt sienet ja juurekset, ohra rapsakkana lisänä jälkiruokaa myöten, todella mehevät possunposket ja oluella glaseerattu possunkylki sekä karamellipossun ideaa toistava karamellikurpitsa toivat mukavasti joulun maut huulille ja nostivat muun muassa Jouluoluen savuisuutta esiin.

Tuomas toi hymyn huulille

Vallilan Konepajassa esitelty Laitilan Tuomas sai suorastaan hullunkurisen vastaanoton: pöydän ääreen oli osunut useampi maistaja, jolle vehnäolut oli vähemmän mieluisa oluttyyli.

Sitäkin riemullisempaa oli nähdä, miten Vilénin ja Salmen luoma Hopfenweizen löysi tiensä sydämiin. Sitä edisti kokonaisuutta leimaava tasapainoisuus: ei liikaa makeutta, ei liikaa hedelmäisyyttä, ei turhia katkeroita.

Hopfenweizenin IBU-arvo on 28, ja Mikko Salmi myöntääkin, että katkeroa on hieman enemmän kuin hänen oma makunsa vaatisi. Hän muistuttaa, että katkero korostuu jääkylmänä ja suosii juuri siitä syystä oluen nauttimista hieman lämpimämpänä, noin 10–12-asteisena. Silloin pyöreys ja makeus pääsevät esiin edukseen.

– Maltaan makeus, hiivan hedelmäisyys ja sopiva humalan puraisu, siinä se, Mikko Salmi summaa luomuksensa.

Kirjoittaja on vapaa olut- ja ruokatoimittaja.