Ismo Tuominen: Miedot ja väkevät alkoholit samalle viivalle mainonnan osalta

Hallitusneuvos Ismo Tuominen kannattaa alkoholin mainonnassa Ranskan mallia, jossa miedot ja väkevät alkoholit ovat samalla viivalla prosentteihin katsomatta. – Jos juuri hyväksyttyyn alkoholilakiin ehdotetaan uusia vapautuksia, tasapaino säilyisi siis kaikkia juomia tasapuolisesti koskevalla mielikuvamainonnan kiellolla.

Uusi alkoholilaki on ollut voimassa reilun vuoden. Kun alkoholia käsitellään julkisuudessa, herättää asia aina paljon tunteita, intohimoja ja vahvoja mielipiteitä, toteaa sosiaali- ja terveysministeriössä lakeja ammatikseen kirjoittava hallitusneuvos Ismo Tuominen.

– Alkoholiin liittyy vahvasti politiikka, tarkastellaan sitä sitten verotuksen, elinkeinon, maatalouden tai sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta. Yhteiskuntamme on kuitenkin muuttunut kuten valvontaviranomainenkin.

Hän kertoo esimerkin aiemmin voimassa olleesta tarveharkinnasta.

– Valviran edeltäjä, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) myönsi ravintoloiden A- ja B-luvat, keskioluen anniskelulupia haettiin lääninhallitukselta ja lupahallinnossa käytettiin ”tarvehankintaa”. Esimerkkitapauksessani lieksalainen yrittäjä haki lupaa tarjoilla keskiolutta. Lääninhallituksen edustaja saapui paikalle, totesi yrittäjän kaikkien edellytysten kyllä täyttyvän. Virkamiehen katseltua ympärilleen tarvetta kyseiselle kuppilalle ei paikkakunnalla hänen mielestään ollut. Lupaa ei myönnetty. Mutta valituksen seurauksena tarveharkinta todettiin lain vastaiseksi käytännöksi.

Tuomisen mukaan tarvehankinta oli järjestelmänä kummallinen, Alkon ajoilta periytynyt käytäntö. Monet silloiset ravintoloitsijat saattoivat kannattaa käytäntöä, sillä se karsi tehokkaasti kilpailevien yritysten perustamisen naapuriin.

– Ylipäätään kaikkiin anniskeluun liittyviin asioihin piti olla määräys, jota sitten valvottiin tarkasti. Luottamus hyvä, valvonta paras, oli viranomaisen motto. Lopulta määräyksiä ja normeja alkoi olla liikaa, niitä ei enää pystytty valvomaan.

Tänä päivänä olemme Tuomisen mukaan matkalla hyvään suuntaan – hän näkee alkoholin myyntipisteiden, niin ravintoloiden, päivittäistavarakauppojen kuin Alkojenkin omavalvontasuunnitelmat työkaluna ja johtamisen välineenä.

– Tämä tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa ja se lähtee toimipaikan tarpeesta ja jota päivitetään kausittain, sesonkien mukaan. Kaikessa ei aina tarvita viranomaista valvomaan ja kertomaan miten tulisi toimia.

Tuominen kertoo, että paljon tapetilla olleessa EU:n mainontadirektiiviin liittyvässä alkuperämaaperiaatteessa on rakenteellinen ongelma.

– Suomalaisten toimijoiden on noudatettava suomalaista lainsäädäntöä. Tämä asettaa kotimaisen tuotannon eriarvoiseen asemaan ulkomaiseen nähden, vientiin tähtäävistä suomalaisista yrityksistä puhumattakaan. Tuottajille tämä on tietenkin ongelma.

Tuominen kannattaa alkoholin mainonnassa Ranskan mallia, jossa miedot ja väkevät alkoholit ovat samalla viivalla prosentteihin katsomatta.

– Ranskassa mielikuvamainonta on kiellettyä, mutta tuotetietojen kertominen ei. Tämä olisi hyvä malli meillekin. Mietojen mainontaa rajoitettaisiin mallissa hieman nykyistä enemmän ja väkevien mainontaa vapautettaisiin. Tuotetietojen ja ruokasuositusten kertominen tulisi sallia siis kaikelle alkoholille. Ja esimerkiksi kotimaisen rukiin käytöstä pitäisi saada kertoa ylpeydellä. Ketään ei turmele tieto, että alkoholimme ovat laadukkaita ja ne ovat voittaneet maailmalla palkintoja, hän summaa.

 

Kuka?

Ismo Tuominen, 54 v

- Hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö.

- Juristi, varatuomari.

- Lempijuoma: Saunan jälkeen kylmä Sandelsin keskiolut.

- Asuu: Vanhassa puutalossa, jossa kopsuttelee maata. Istuttanut talonsa pihapiiriin omenapuiden lisäksi kirsikka-, luumu- ja päärynäpuut.

Tanja Raunio on turkulainen baarimestari, joka toimii myös kaupungin Food Ambassadorina eli ruoka- ja juomakulttuurilähettiläänä.

Kuva Arto Arvilahti