Ilmastoystävällistä vodkaa maaperää uudistavasta ohrasta

Koskenkorvan tislaamo on jo valmiiksi kiertotalouteen perustuva ympäristöystävällinen laitos. Nyt Altia panostaa raaka-aineeseen: ohranviljelijät ottavat ensi askelia maaperää uudistavan viljelyn parissa. Ensimmäinen erä uudistavasti viljellystä ohrasta valmistettua vodkaa tislattiin vuoden alussa Koskenkorvalla.

Altian, Baltic Sea Action Groupin ja maanviljelijä Jari Eerolan uraauurtavan yhteistyön tuloksena Altia toi vuoden 2021 alussa markkinoille maailman ensimmäisen regeneratiivisesti viljellystä ohrasta valmistetun vodkan. Koskenkorva Vodka Climate Actionin pääraaka-aine on regeneratiivisesti eli uudistavasti viljelty ohra, joka on kasvanut Setälä-Eerolan tilalla, Hämeenlinnan Tuuloksessa.

Uudistava viljelytapa parantaa maaperän kykyä sitoa hiiltä ja vähentää näin merkittävästi maanviljelyn ilmastovaikutuksia. Sen sijaan, että viljelyprosessissa vapautuisi hiili­dioksidia, sitä sitoutuu maaperään.

Altialle lanseeraus on merkittävä askel ja osoitus elintarvikealan edelläkävijyydestä. Kyseessä on ensimmäisiä konkreettisia tuotteita, jossa on käytetty uudistavan maanviljelyn tuottamaa raaka-ainetta, ja Altian toive on, että se onnistuu inspiroimaan muuta elintarviketeollisuutta samaan.

– Toivomme, että syntyy isompi ilmiö, johon teollisuus tarttuu sekä Suomessa että ulkomailla, Altian vastuullisuusjohtaja Petra Gräsbeck toteaa.

Miksi Altia valitsi kokeilutuotteeksi Koskenkorva Vodkan?

– Vastuullisuustyömme kiteytyy tislaamon ympärille. Koskenkorva Vodka on lippulaivatuotteemme ja tärkein vientituotteemme. Tavoitteemme on tehdä maailman vastuullisinta vodkaa. Olemme Pohjoismaissa johtava toimija ympäristöystävällisissä pakkauksissa, Gräsbeck kertoo.

Tärkein lenkki on tislaamo, joka on palkittu kiertotaloustuotannosta, lisäksi tarvitaan kotimaista ohraa ja puhdasta pohjavettä.

– Koskenkorvan tuotantoprosessi on vähäpäästöinen, mutta isoin osa kuormituksesta tulee viljelystä, siksi olemme mukana tässä projektissa. Olemme iso ostaja, ostamme kotimaista ohraa 1 500 viljelijältä 200 miljoonaa kiloa vuodessa. Meidän ostoillamme on merkitystä, Gräsbeck perustelee.

Altian ja Baltic Sea Action Groupin tavoitteena on järjestää uudistavan viljelyn koulutus kaikille sopimusviljelijöille vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kumppanukset ovat käynnistäneet selvityksen siitä, miten uudistavan maanviljelyn periaatteet voidaan sisällyttää ohran hankintakriteereihin.

Maanviljelijä ilmastosankarina

Kysymys kuuluu: voisiko maanviljely olla ilmastonmuutoksen ratkaisu, ei enää ongelma?

– Tämä on työtä oman kylän ja yhteisen maapallomme hyväksi – meillä on mahdollisuus olla aikamoisia ilmastosankareita, sanoo Eerola.

Hän jatkaa Koskenkorvan ”Vodka from a village” -sloganiin viitaten:

– Maatila on perusyksikkö, jonka tehtävä on tuottaa hyvinvointia ihmisille, eläimille ja pellolle. Tuotamme hyvinvointia myös lähiympäristön asukkaille eli kylälle, kuten Koskenkorvan ajattelussa.

Eerolaa ei kannata erehtyä pitämään hipahtavana uudistajana. Hän on isoa maatilayritystään toimitusjohtajana vetävä liikemies, jonka ratkaisut perustuvat pitkälti talouden ja tuottavuuden lukuihin. Vuonna 1669 perustetun perhetilan perinteet kannustavat Eerolaa:

– Perinteet ovat minulle voimavara, jota vastaan asioita voidaan viedä eteenpäin.

Maailma on muuttunut paljon 350 vuodessa, ja edellisetkin isännät ovat joutuneet tekemään isoja muutoksia. Minunkin täytyy pystyä siihen.

Eerola kertoo innostuneensa pari vuotta sitten maaperän hoitamisesta. BSAG:n koulutuspäällikkö Sanna Söderlund kiittelee hänen lyhyessä ajassa ottamiaan askelia ja saavuttamiaan tuloksia. Eerolan 13 hehtaarin koealalta korjattiin syyskuussa ohrasato, josta tullaan tiputtamaan Koskenkorvan tislaamon kolonneissa vodkaa.

Uudistava viljely on muuttanut Eerolan tilaa ja työtä kokonaisvaltaisesti. Ilmaston kannalta siitä on kahdenlaista hyötyä: hiiltä sitoutuu maaperään ja fossiilisten luonnonvarojen käyttö pienenee. Viljelijälle se tarkoittaa silkkaa säästöä. Jos ohranviljelyssä normaalisti vajaa 20 prosenttia kuluista menee lannoitteisiin, on maaperän hoitamiseen keskittymällä mahdollista puolittaa summa – ja se on selkeää säästöä. Edes aavistuksen pienempi keskisato ei haittaa, kun kulut pienenevät.

– Rahassa ei voi mitata sitä, miten luonnon monimuotoisuus lisääntyy, sen sijaan maatilan kannattavuus paranee. Me tunnemme tuotantokustannukset ja kehitämme aktiivisesti seurantaa sidosryhmien kanssa, Eerola sanoo.

Eerola on uudistuvan maatalouden mallioppilas. Hän toteaa kokonaisvaltaisen maatilan kehittämisen lisäävän henkistä pääomaa, kun taas jatkuva laajentaminen tehokkuuden nimissä on stressaavaa.

– Harjoitan nyt maataloutta luonnon ja muun yhteiskunnan ehdoilla. Panosintensiivinen maatalous ei tuottanut taloudellista eikä henkistä hyvinvointia. Pitää peilata siihen, mitä esimerkiksi kuluttajat haluavat. Olemme lähteneet isoon muutokseen, ja olen tyytyväinen tekemisen meininkiin meillä, Eerola summaa.

Julkaistu Shakerissa 1/21.

Sulje mainos Tilaa Shaker