Jokainen vähänkin yritystoimintaan perehtynyt tietää, että henkilöstökulut ovat massiivinen kuluerä erityisesti ravintolatoiminnassa, ja varsinkin meillä Suomessa. Henkilökunta on siis yksi jokaisen ravintolayrityksen merkittävimmistä sijoituksista. Kun ajattelemme henkilökuntaa sijoituksena, lähtökohtainen tavoite on minimoida riskit ja maksimoida voitot. Siksi hyvinvointi on avainasemassa.

Henkilöstöön sijoitetun rahan tuotto on suoraan sidoksissa henkilökunnan olotilaan. Esimerkin vuoksi tein laskelmia kuvitteellisesta baarista, jossa on vuorossa keskimäärin neljä henkilöä ja työntekijöitä yhteensä kymmenen. Baari on auki kymmenen tuntia joka päivä.

Jos hyvinvoinnin kautta pystyttäisiin lisäämään jokaiselle työntekijälle yksi myyntitapahtuma tunnissa ja nostamaan keskiostosta yhdellä eurolla, nousisi baarin kuukausimyynti 90 000 eurosta 115 200 euroon. Kasvua olisi näin 28 prosenttia.

Vuositasolla myynti kohoaisi 302 400 euroa ja keskimääräisellä 8 prosentin käyttökatteella euroja jäisi viivan alle reilu 24 000 enemmän. Jos käyttökate kehittyisi positiivisesti vaikkapa 1 prosenttia henkilöstökustannusten laskiessa, jäisi euromääräistä käyttökatetta jo hieman yli 38 000 euroa enemmän. Eikä tässä laskelmassa ole huomioitu hyvinvoinnin imagollista vaikutusta.

Jos otamme tähän verrokiksi tuotantoyritykset, niin niissä joudutaan lähes poikkeuksetta sitomaan runsaasti pääomaa koneisiin ja laitteisiin. Kun investoidaan, niin laitteiden kunnosta myös huolehditaan mahdollisimman hyvin, koska jos sitä ei tehdä, kone hajoaa ja investointi valuu hukkaan. Ehkä näette jo, mihin pyrin tällä.

Ravintolatoiminnassa henkilökuntaa käsitellään kuin tuotantolaitteistoa, jota ei tarvitse huoltaa. Mielestäni tämä on yksi ravintolamaailman suurimmista virheistä. Onneksi näkyvissä on uusi aalto. Tukholmalainen baarimestari ja A Bar Called Gemman ravintoloitsija Johan Evers päätti viedä hyvinvointiin panostamisen niin pitkälle, että laittaa baarin kiinni joka tiistai puoli kolmen ja puoli viiden välillä ja tarjoaa henkilökunnalleen treenit personal trainerin johdolla tai henkilökunnan osaamista edistäviä koulutuksia.

Hyvinvointi riippuu tietenkin monesta tekijästä, mutta työpaikalla sitä voidaan edistää liikunnan tukemisen lisäksi kehittämällä sekä henkilökunnan merkityksen että yhteenkuuluvuuden tunnetta eri tavoin. Molempiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi sitouttamalla koko henkilökunta juomatuotteeseen ottamalla heidät mukaan tuotekehitys- ja innovaatioprosesseihin ja antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa sekä yrityksen tavoitteisiin että käyttäytymiskoodistoon. Samalla rakennetaan vahvaa joukkuehenkeä, jossa kaikki kokevat olevansa yhdessä vastuussa onnistumisesta. Yleensä näissä työyhteisöissä myös sisäisiä ristiriitoja on vähemmän ja niiden ratkaiseminen on helpompaa.

Henkilökunnan hyvinvointi on merkittävä osa ravintolan kannattavuutta. Hymy tuottaa nimittäin jokaisen ihmisen aivoissa automaattisesti hyvän olon hormoneja eli endorfiineja, serotoniinia ja dopamiinia, riippumatta siitä, kohtaammeko hymyn kollegana vai asiakkaana. Ja hymy tarttuu. Jos siis haluat tehdä ravintolassasi kannattavan sijoituksen, sijoita hyvinvointiin ja hymyyn.

Julkaistu Shakerissa 1/20.