Herätys, hallitustyöskentelijä!

Kuvittele, että sinun pitäisi päättää satojen ihmisten työnkuvasta, toimeentulosta sekä toiminnan tavoitteista. Tehtäväsi olisi varmistaa, että yrityksen strategia pysyy kirkkaana. Valitsisitko kumppaneiksesi päätöksentekoon tehokkaan tiimin, jolla on runsaasti kokemusta, eri alojen osaamista ja vaihtelevia näkökulmia? Vai koostuisiko ryhmäsi oman ikäisistäsi saman sukupuolen edustajista? Jos päädyit jälkimmäiseen, edustat suomalaisen hallitustyöskentelyn valtavirtaa.

Suomen poliittista päätöksentekoa luotsaava hallitus on kokoonpanoltaan varsin tyypillinen suomalainen hallitus. Sen näkyvimmät keulakuvat ovat kolme keski-ikäistä miestä. Hallituksen muodostaa 14 ministeriä, joista viisi on naisia. Hallituksen keski-ikä on 44,6 vuotta.

Tilastojen valossa eduskunta on kuitenkin Suomen tasa-arvoisimpia päätöksenteon elimiä. Yritysten ja järjestöjen hallitusten kokoonpanoja tarkastelemalla on helppo havaita, että organisaatioiden strategisesta linjasta vastaavat enimmäkseen keski-ikäiset, valkoihoiset miehet.

Naisten osuus ylimmässä johdossa oli Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2013 ainoastaan 24 prosenttia.

 Joku saattaisi kysyä, että mikä vika miehissä on? Jos koulutus, osaaminen ja motivaatio ovat parasta mahdollista laatua, miksi pitää keskittyä toisarvoisiin ominaisuuksiin kuten ikään tai sukupuoleen?

– Ei miehissä olekaan mitään vikaa, naurahtaa muun muassa Helsingin Taidehallin hallituksessa istuva yrittäjä Mikko Kalhama.

– Kysymys on siitä, että hallitusten pitäisi ilman muuta sisältää molempia sukupuolia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Hallituksissa tarvitaan myös nykyistä nuorempaa osaamista, sillä päätöksenteossa tarvitaan niin tämän hetken kuin tulevaisuudenkin ajattelua.

 

Tiedostamattomia asenteita

Jos hallitusvaikuttaja on tehnyt intensiivisesti uraa 1980-luvulla, sopii kysyä, mikä on henkilön ymmärrys esimerkiksi digitalisaatiosta tai tulevaisuuden työelämästä. Kaikkien hallituksen jäsenten ei toki tarvitse olla nuoria somettajia, muttei myöskään keski-ikäisiä pukumiehiä, vaan monipuolisuutta tarvitaan. Mielikuva suomalaisesta johtajuudesta istuu kuitenkin lujassa.

 – Meillä kaikilla on tiedostamattomia asenteita siitä, minkälainen on hyvä johtaja, tai siitä, mitä ovat miesten työt tai naisten työt, kertoo Sari Tomperi, joka työskentelee viestintätoimisto Ellun kanojen asiakkuusjohtajana ja Dialogi-hankkeen vetäjänä.

Dialogi on Ellun kanojen masinoima parempaa työelämää ajava hanke, joka on keskittynyt vuonna 2015 naisten uramahdollisuuksien edistämiseen.

Tomperi kertoo, että tiedostamattomat asenteet vaivaavat kaikkia, eivät ainoastaan miehiä.

 – Kyllä perinteinen kuva johtajasta tuntuu edelleen olevan suomalainen valkoihoinen insinööritaustainen mies. Naiset saisivat hakeutua rohkeammin johtotehtäviin, mutta paljon on vielä kiltin tytön syndroomaa ja omien taitojen vähättelemistä.

 Asenteet lähtevät jo lapsuudesta: tyttöjä ja poikia rohkaistaan opiskelemaan eri aloja ja käyttäytymään eri standardien mukaan. Tomperi patistaa naisia vaatimaan enemmän ja hakeutumaan näytön paikka -tilanteisiin.

Naiset loistavat poissaolollaan ylimmässä johdossa. Suomi pitää sijaa 27, kärjessä ovat Kiina, Puola ja Latvia.

Lähde: Yle 8/2013 / Dialogi-hanke

Hallitustyöskentelyyn voi pätevöityä

Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen on tehnyt tiivistä yhteistyötä eri hallitusten kanssa jo vuosien ajan. Tolosen mukaan yrityksiä vaivaa pysähtyneisyys: hallituskumppaniksi pyydetään kaveria tai perheenjäsentä sen sijaan, että etsittäisiin todellisia osaajia ja mahdollisesti hallitustyöskentelyyn erikoistuneita ammattilaisia.

 – Suomessa on järjestöjä, jotka välittävät hallitusammattilaisia. Esimerkiksi Broad Professionals järjestää tapahtumia, joissa start­up-yritykset voivat tulla tapaamaan hallitusjäsenehdokkaita ja katsomaan, käyvätkö kemiat yksiin.

Mikko Kalhama huomauttaa, että vaikka sukupuolijakaumaa selitellään usein kompetenssilla, voisi hallitustyöskentelyosaamista olla huomattavasti nykyistä enemmänkin. Kahlama on itse suorittanut muun muassa Kauppakamarin HHJ-kokonaisuuden, jossa käydään läpi hallitustyöskentelyn perusteita.

 – Olen törmännyt pk-sektorilla siihen, että hallituksissa puuttuu muodollista osaamista, eikä välttämättä hahmoteta, mitkä asiat kuuluvat työskentelyn piiriin ja mitkä eivät. Hallituksen jäsenten ei kuulu ottaa kantaa esimerkiksi operatiivisiin kysymyksiin, vaan keskittyä isoon kuvaan.

Pois mukavuusalueelta!

Kalhama uskoo, että hallituskokoonpanojen epäsuhdassa ei ole kyse yksiselitteisesti sovinismista tai nuorten vähättelemisestä. Hän pitää ongelmana suomalaisille ominaista konsensushakuisuutta.

– Suomalaisille on aika tyypillistä, että halutaan pitää tilanne tuttuna ja turvallisena ja välttää yhteentörmäyksiä. Sitten käy niin, että hallituspaikoille valikoituvat ne kollegat ja vanhat kurssikaverit. Suoranainen nepotismi alkaa olla taaksejäänyttä elämää, mutta turvallisuushakuisuus on silti ongelmallista, sillä kun ei kyseenalaisteta, ei synny kehitystä ja uusia näkökulmia.

Kalhama lisää, että erityisen hankalaksi tilanne menee, jos johtamiskulttuurissa jarrutellaan, eikä poikkeavien toimintamallien kokeiluun rohkaista. Pahimmillaan sitä ei sallita lainkaan. Johanna Tolonen on havainnut saman.

– Tietyn tyyppisin virkoihin valitaan tietyn tyyppisiä ihmisiä. Politiikassa nainen ei ole enää kummajainen, mutta hallitustyöskentelyssä näin näyttäisi edelleen olevan. Nyt olisi korkea aika miettiä, miten esimerkiksi kolmekymppisten digiosaajien tai maahanmuuttajien osaamista voisi hyödyntää. Sitä nimittäin riittää.

Numerot eivät valehtele

Miten asenneilmapiiriä lähdetään sitten käytännössä uudelleenmuotoilemaan? Kun piiloasenteet jylläävät, ei pätevinkään naispuolinen hallitusosaaja pääse puikkoihin. Sari Tomperi neuvoo lyömään luvut pöytään ja työntämään mielikuvat taka-alalle. Oman yrityksen tilastoista paljastuu kyllä, onko naisten urakehitys mahdollista vai kolahtaako pää lasikattoon.

– Katsokaa oman yrityksenne luvut ja tarkastelkaa niiden kehitystä. Paljonko naisia on johtopaikoilla ja minkälaista urakehitys on ollut? Johdon asenneilmastolla on tietysti suurin merkitys: työnantaja voi omilla toimillaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Tomperin mukaan myös naispuolisilla roolimalleilla on suuri merkitys. Samaistuttavat uratarinat inspiroivat ihmisiä kurottamaan korkeammalle ja osoittavat, että muutkin kuin keski-ikäiset miehet pärjäävät yhteiskunnan ja yritysmaailman johtopaikoilla.

Pätevöitä itsesi  hallitustyöskentelyyn 

+ Kauppakamarit järjestävät vuosittain noin 35 Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutusta, joissa käsitellään  eri hallitustyöskentelyn osa-alueita.  Koulutuksiin voi osallistua eri puolella Suomea.

+ Koulutuksen teemoja ovat muun muassa yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, tuotteiden kaupallistaminen, sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset sekä markkinahäiriöt.

+ Kurssin käyneet voivat verkostoitua esimerkiksi HHJ-alumnitapaamisissa tai jatkokursseilla.

Gallup

Kannatatko hallituskiintiöitä?

Johanna Tolonen

toimitusjohtaja, Finlandia-talo

– En osaa sanoa. Yksittäisen pienen yrityksen kohdalla kiintiöt eivät ole mielekkäitä, pörssiyritykset ovat asia erikseen. Nuorempana vastustin mekanismia, koska ajatus kiintiönaisesta tuntui vieraalta. Silloin ajattelin, että aika korjaa kyllä sukupuolten välisen epäsuhdan. Enää en ole asiasta niin varma, sillä naisten määrä hallitustyöskentelyssä on ollut viime vuosina jopa vähentymään päin. 

Mikko Kalhama

yrittäjä

– Kannatan ehdottomasti hallituskokoonpanojen moninaisuutta, mutta en kiintiöitä. Toivon että hallituskulttuuri ottaa sivistyksellisen askelen eteenpäin ja näkee eri ikäryhmien ja sukupuolten edustuksen itsestään selvänä tapana kehittää työskentelyä. En kuitenkaan usko, että tämä tapahtuu pakon kautta.

Sari Tomperi

asiakkuusjohtaja ja Dialogi-hankkeen vetäjä, Ellun kanat

– Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Dialogi-hankkeen naisista juuri kukaan ei ole kannattanut sukupuolikiintiötä, koska ajatus siitä, että tulisi valituksi tehtävään kiintiön eikä oman osaamisen vuoksi, on hankala. Luvut puhuvat kuitenkin puolestaan: kun valtio-omisteisissa yhtiöissä on hyödynnetty kiintiötä, sukupuolijakauma on tasautunut, mutta yhtä isoa kehitystä ei ole tapahtunut pörssiyhtiöissä. Näen kiintiöt vihonviimeisenä keinona lisätä eri ryhmien edustusta.

Board Professionals

+ Hallitustyöskentelyn ja ylimmän johdon monimuotoisuutta edistävä verkosto, joka kuuluu ainoana suomalaisena  kansainväliseen European Women on  Boards -verkostoon.

+ Pyrkii kasvattamaan naisten määrää johtotehtävissä ja hallituksissa keskustellen ja kouluttaen. Järjestää  seminaareja ja tapahtumia.

+ Jäsenen on omattava johtoryhmäkokemusta, halua hallitustyöskentelyyn sekä vähintään viiden vuoden kokemus vastuullisista johtotehtävistä.

 

Verkostoidu myös seuraavissa:

+ Helsingin hallituspartnerit

+ Boardman

+ Hallitusammattilaiset