Kaikki baarimestarit ovat naisia naurattavia pelimiehiä, jotka juovat liikaa, saavat vapaasti aukoa päätä asiakkaille ja huomauttavat helposti, jos tiskin toisella puolella ei osata koodistoa tai ravintolassa asioinnin herkkiä nuotteja. Lisäksi heillä on mitä todennäköisimmin krapula. Tai näin ainakin useasti ajatellaan, mutta maailma muuttuu.

Baarit elävät murrospisteessä, jossa vanha maailma kohtaa uuden. Pölyttyneet toimintamallit siirtyvät opittuna eteenpäin, mutta ne eivät enää toimi. Asiakkaita tulisi kutsua vieraiksi ja heitä pitäisi olla valmis palvelemaan, ennemmin kuin kohtelemaan. Tasa-arvoasioita tulisi myös miettiä sekä hyväksyä, että kaikki eivät halua alkoholisoitua, vaikka ovatkin alalla töissä. Urheilukaan ei olisi pahitteeksi.

Meillä rustottuneet tottumukset elävät tiukassa, ja niistä näyttäisi olevan kivuliasta antaa periksi. Tämä näkyy ylimielisyytenä uutta kohtaan, eivätkä viuhkan sävyt pienentyneestä kolosta katsoen esittäydy samalla tavalla kuin laajemmasta spektristä nauttivalle. Muutos ei tietenkään ole näin mustavalkoinen, mutta ääripäillä on eroa kuin Martinezilla ja Ville Vallattomalla.

Ja totta tosiaan ennakkoasenteet määrittelevät, ainakin vielä, sen mitä baarissa tapahtuu ja miltä baarimestarin tulisi vaikuttaa. Otetaan esimerkiksi tapaus, jossa kuuluisaa miestubettajaa oli kutsuttu neidiksi tiskillä asioidessaan, koska kasvoilla oli meikkiä. Osa ravintola-alan työntekijöistä tuomitsi tämän julkisesti turhaksi loukkaantumiseksi ja tubettajaa haukuttiin avoimesti, vaikka työntekijän nimenomainen tarkoitus oli loukata häntä. Kuuluuko baariduunarin työnkuvaan tosiaan sivaltaa asiakasta? Vai onko kysymys tarpeesta nostaa omanarvon tunnetta, ja kokea olevansa tilanteen herra? Totta kai kysymyksessä oli todennäköisesti huumori, mutta silti.

Ennakkoasenteet rajoittavat kykyä nähdä, oppia ja saavuttaa uutta.

Olisiko ennakkoasenteissa korjaamisen varaa?

Tuntuu että alaa ei, ikävä kyllä, arvosteta tarpeeksi ja mitä opiskelet- tai mitä aioit isona -kysymyksen on kuullut lähes jokainen, joka on alalla ollut tovin. Kuinka voimme olettaa, että ala joskus saa ansaitsemansa arvostuksen, jos emme baarimestareina itsekään tunnu arvostavan sitä riittävästi? Itse ihannoin Italian ja Japanin baarikulttuureja, joissa baarimestari voi olla vaikka 70-vuotias ja silti aallon harjalla ja arvostuksen kohteena. Tärkeää on ottaa työ kunnia-asiaksi ja näyttää se maailmalle. Enkä puhu mitenkään cocktailbaareista vaan enemmänkin muusta kentästä.

Tyypillinen stereotypia baarimestarista tulisi siis brändätä kokonaan uudelleen. Jatkossa kun huomaat ajattelevasi, että jokin on uutta hömpötystä, koita astua ennakkoasenteista ulos ja tarkastele asiaa useammalta kantilta. Lupaan, että se kannattaa.