Helsingin Kaisaniemeen avattu Juova Hanahuone on 25 hanapaikallaan yksi laajimman hanaolutvalikoiman ravintoloita Suomessa ja raikas tuulahdus koronan synkistämään ravintolavuoteen. Useimmista kilpailijoistaan poiketen juovasta puuttuu niin sanottu katehana, ja hyvä niin. Toisin sanoen isojen teollisten panimoiden tuotteita täältä ei saa, vaan ravintola uskoo puhtaasti artesaanioluiden vetovoimaan.

Juova syntyi seitsemän kotimaisen pienpanimon ja kahden maahantuojan yhteistyönä. Mukana ovat pääkaupunkiseudulta Olarin Panimo, Tired Uncle Brewing, CoolHead Brew ja Etko Brewing sekä maakuntien helmistä Maistila Oulusta, Mallassepät Naantalista ja Panimoyhtiö Tuju Lappeenrannasta. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuovat Pien Distribution sekä venäläisiä pienpanimo-oluita maahantuova Imbibe International.

Ravintolan ideana on tarjoilla aina raikasta ja tuoretta kotimaista pienpanimo-olutta sellaisilta panimoilta ja tekijöiltä, joiden saatavuus pääkaupunkiseudun päivittäiskaupoissa ja muissa ravintoloissa on rajallista.

Idean isä ja hankkeen primus motor Jyrki Peltonen kertoo, että ensimmäinen ajatus hanahuoneesta syntyi vuonna 2017 pienessä slovakialaisessa baarissa, jossa tarjottiin yksinomaan paikallisia pienpanimo-oluita.

– Tunnelma siellä oli ainutlaatuisen hyvä, ja siltä istumalta päätin, että jotain vastaavaa on saatava myös Suomeen. Siitä konsepti pikkuhiljaa hioutui erilaisten välivaiheiden kautta, ja tässä sitä vihdoin ollaan.

Valmiissa hanahuoneessa on sisällä 160 asiakaspaikkaa ja terassilla 31 lisää. Sisätiloissa jokaisella panimolla on oman brändinsä mukainen kulmaus tai loosi. Esimerkiksi Tired Unclen kulmauksessa on lankapuhelin, kirjoituskone, vanha radio ja Chesterfield-sohvaryhmä. Maistilan seinää hallitsee tuttu pullolla lentävä kettu ja Olarin kabinetti on kuin taproomin alle louhittu luola – ehdottoman maanalaista.

Matalan kynnyksen pysähdyspaikka

Hanahuoneessa mukana olevat panimot tunnetaan trendikkäinä oluenvalmistajina, joilla kaikilla on kuitenkin omanlaisensa tyyli ja fanikunta. Panimoita yhdistää myös kyky aistia kuluttajien muuttuvia makumieltymyksiä ja reagoida niihin ensimmäisten joukoissa.

Olutvalikoiman lisäksi Juova pyrkii profiloitumaan after work -kohtaamispaikkana, jossa on alan huippuammattilaisten suunnittelema monipuolinen viskivalikoima ja mielenkiintoinen viinilista. Niistä ovat vastuussa viskiguru Jarkko Nikkanen sekä Carsin & Friendsin Jasu Sohlberg.

- Ravintola on suunnattu onnellisille ihmisille, jotka haluavat käydä rauhallisessa ympäristössä nauttimassa hyvistä oluista, ystävien seurasta tai muiden olutihmisten seurasta, Jyrki Peltonen summaa tavoitellun kohderyhmän.

Kaiken tämän lisäksi Juova Hanahuone pyrkii tavoittamaan yliopiston metroasemalle kulkevat ihmisvirrat panostamalla ulosmyyntiin. Kumppanipanimoiden oluet ovat luonnollisesti kärkituotteita, koska niitä ei välttämättä muualta Helsingistä saa. Isäntäpanimoiden ohella Peltonen lupailee ulosmyyntiin yllättäviä makuja Belgiasta.

- Meillä on sieltä omaa maahantuontia, johon kuuluu tietysti myös lambiceja. Juovassa tulee olemaan kaupungin paras lambic-valikoima, mies vakuuttaa.

Kierrätys ja vastuullisuus

Juova Hanahuoneen hengessä on paljon samaa kuin Itä-Helsingin ylpeydessä Helsinki Beer Factoryssa tai Olarin Panimon taproomissa, eikä ihme, sillä niistä jokaisen sisustus on Jyrki Peltosen käsialaa.

- Alusta asti oli selvää, että käytämme Juovassa kierrätyskalusteita ja teemme mahdollisimman paljon itse.

Oman tekemisen määrästä saa jonkinlaisen kuvan, kun Peltonen kertoo viimeisen neljän päivän aikana ennen avajaisia nukkuneensa vaivaiset neljä tuntia yössä, ja sen lisäksi mies on helmikuusta lähtien ollut rakentamassa ravintolaa lähes päivittäin.

Peltosen näkemys viihtyisästä ravintolatilasta onkin syntynyt oman työn kautta; ensin lavaste-, valo- ja äänisuunnittelijana ja myöhemmin ravintola- ja tapahtumabisneksessä.

- Olarin Panimon taproomia suunnitellessa kehitin sellaisia elementtejä, mitä tykkään edelleen käyttää: Suomalaista puuta, etenkin rouheita puuparruja. Niistä tulee lämmin ja kotoisa tunnelma.

Mainittakoon myös, että terassin tuoleilla on jokaisella tarina tai arvoitus kerrottavanaan. Kuten se punainen, johon maalattu viisipisteinen leppäpirkko on saanut selkänojaansa 17 lisäpistettä. Se tietysti viittaa 1980-luvulla breikanneeseen ja edelleen kulttimainetta nauttivaan rock-yhtyeeseen.