– Uusi tislaamo oli puolen miljoonan euron investointi, eli hyvin mittava HDCO:lle, kertoo toimitusjohtaja Mikko Mykkänen.
– Uusi tislaamo oli puolen miljoonan euron investointi, eli hyvin mittava HDCO:lle, kertoo toimitusjohtaja Mikko Mykkänen.

Helsinki Distilling Company tekee Suomen ensimmäistä luomuviskiä Tahkolla

Olvi otti mallia Keski-Euroopasta ja perusti hiihtokeskukseen tislaamon. Nyt Olvin tytäryhtiön HDCO:n tislaamaa hiihtokeskus-giniä jo maistellaan, ja Suomen ensimmäiset luomuviskierät muhivat tynnyreissä.

Tasaisella vauhdilla tulostaan parantanut Olvi on viime vuosina tähystellyt kasvumahdollisuuksia myös perinteisen panimoteollisuuden reuna-alueille. Katsauskielellä ”laajentanut tuoteportfoliotaan ja reagoinut toimintaympäristönsä muutoksen tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin”.

Käytännön toimia ovat olleet muun muassa yritysostot. Vuonna 2018 Olvi hankki enemmistöt alkoholitukkuri Servaalista sekä tislaamoa, baaria ja ravintolaa Helsingin Teurastamon alueella pyörittävästä The Helsinki Distilling Companysta HDCO:sta.

Hiihtokeskus-giniä suurpanimolta

HDCO:n uusin investointi on Kuopioon viime vuoden lopulla avattu Tahkon tislaamo. Tislaamo sijaitsee Sokos Hotel Tahkon ja ravintola Hophausin yhteydessä. Tahkon luomuginiä on saatu maistella jo muutama kuukausi, ja ensimmäinen erä luomuviskiä muhii espanjalaisissa sherrytynnyreissä. Maistiaiset päästään korkkaamaan kolmen vuoden kuluttua.

Tahko Luomu Gin -merkillä markkinoitavaa giniä on saatavilla Tislaamon ja Hophausin ohella muistakin Tahkon alueen ravintoloista, Nilsiän Alkosta sekä Alkon tilausvalikoimasta. Alkossa Tahkon 0,5 litran pullo luomuginiä on hinnoiteltu senttiä vaille 40 euroon. Tahkon ravintoloissa henkilökunta on oppinut nopeasti perinteisen GT:n sijasta suosittelemaan ”Tahko Mule”-drinkkiä, jossa Tahkon giniä maustaa raikas inkivääritwist.

Tahkon tislaamon ja ravintola Hophausin taustalla on kolme vahvaa pohjoissavolaista yritystä, Break Sokos Hotel Tahko, Osuuskauppa PeeÄssä sekä Olvi. Pelkästä kotiseuturakkaudesta ei ole kyse. Mallia on haettu Keski-Euroopasta, jossa hiihtokeskusten lähistöltä löytyy usein tislaamo tai baari, jossa sopii järjestää vaikkapa viskitastingeja ja monenlaisia yritystapahtumia.

Mallia on haettu Keski-Euroopasta, jossa hiihtokeskusten lähistöltä löytyy usein tislaamo.”

Tahkolle investoidaan koko ajan lisää, ja alueen tarjontaa laajennetaan. Tahkon sesonki on myös laajentunut hiihtokeskuksesta ympärivuotiseksi golfin, kylpylän, hevosharrastuksen, maastopyöräilyn ja monien muiden harrastusmahdollisuuksien myötä.

– Olemme iloisia, että tislaamoravintolan yhteistyö PeeÄssän kanssa saatiin nopeasti käyntiin. Saamme show-tislaamon myötä luotua uutta ja mielenkiintoista matkailullista sisältöä Savon alueelle. Tämä tukee sekä Olvin brändin rakentamista että muita alueellisia intressejämme, Olvin myyntipäällikkö Ari Ahjolinna sanoo.

Suomen ensimmäinen luomuviski

Tislaamon toinen ajuri on ilman muuta luomu. Vastuullisuus on pörssiyhtiö Olville tärkeä arvo, jolla panimoyhtiö pitkälti perusteleekin tislaamoinvestointejaan. Tahkolla tislattujen juomien luomustatus perustuu siihen, että raaka-aineina käytetään pelkästään luomusertifioituja tuotteita. Tuleva Tahkon viski on ainakin toistaiseksi ainoa suomalainen luomuviski.

Viskiä Tahkolla on tarkoitus HDCO:n toimitusjohtajan, tislaamomestari Mikko Mykkäsen mukaan valmistaa 5 000–10 000 litraa vuodessa. Giniä tehdään kysynnän mukaan, arviolta 15 000–20 000 litraa vuodessa. Määrät eivät ole suuria, mutta laadulla tässä kilpaillaankin.

– Tämä on käsityöhommaa. Mutta jos kansainväliset välittäjät kiinnostuvat, tislausmääriä voidaan toki miettiä uudestaan, Mykkänen sanoo.

Viskin tuotannossa kysyntää ja tislausvolyymia täytyy ennakoida tynnyröinnin takia vähintään kolmen vuoden sihdillä. Gini on valmista nopeammin, kolmessa, neljässä kuukaudessa.

Tislaamoinvestointi on kokonaisuudessaan noin puolen miljoonan euron luokkaa, Olvin mittakaavassa kohtuullisen pieni, mutta HDCO:lle mittava. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on nollatulos, johon Mykkänen uskoo myös päästävän koronasta huolimatta. Ensi vuonna pitäisi päästä plussalle.

– Tarkoitus on kasvaa maltillisesti. Panostamme erityisesti tapahtumiin ja kierroksiin.

Koko HDCO:n liikevaihto oli viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa ja tulos 140 000 euroa. Tälle vuodelle Mykkänen ennakoi noin kahden miljoonan liikevaihtoa ja ”reilusti plussan puolella” olevaa tulosta.

Tahkolla asiakkaat ovat ottaneet tislaamon kiinnostuneina vastaan.

– Se antaa lisämahdollisuuden kokemuksiin. Mutta harvassa paikassa tislaamoon voi nähdä suoraan ravintolasta, kuten Tahkolla.

Ja kun baaritiskillä kääntää päätä, saa katsella suoraan kohti Tahkon rinteitä. 

Tahko Mule

  • 4 cl Tahko Luomu Giniä
  • 1 cl sitruunamehua
  • Muteman Ginger Beeria
  • jäitä

Teksti Kristiina Poutiainen

Viskiasiantuntija Jarkko Nikkanen:

Tislaamo hiihtokeskuksessa briljantti idea

Suomessa on nyt seitsemän tislaamoa, jotka valmistavat viskiä tai raakatislettä. Nyt joudaan vähemmän, mutta parempaa.

– Suomalainen viskikulttuuri ei ole koskaan voinut niin hyvin kuin nyt. Viskimme ovat monimuotoisia ja niissä on paljon eroavaisuuksia perinteisestä ohrapohjaisesta mallasviskistä ruisviskiin. Maailmalla suomalaisviskit ovat voittaneet kunniaa ja mainetta, ja niistä voi vain olla ylpeä, lataa yksi Suomen tunnetuimmista viskiasiantuntijoista, useita viskiä käsitteleviä kirjoja kirjoittanut ja Viskin ystävien seuran (VYS) perustanut Jarkko Nikkanen.

Tislaamon perustaminen hiihtokeskuksen yhteyteen on Nikkasen mukaan ”älykkyyttä huikeimmasta päästä”.

– Aivan briljanttia. Tislaamovisiitit ja tutustumiskierrokset ovat globaalisti vahvassa nousussa. Nyt Tahkon matkailijat saavat kohteeseen lisäarvon.

Viskin arvot ovat aivan muita kuin päihdyttäviä: ihmisiä kiinnostavat tarinat, kuka viskiä tekee, miten ja missä.

Nikkasen mukaan alkoholikulttuurissamme on muutos: juomista haetaan enemmän makuelämyksiä, ei päihtymystä.

– Trendi on, että juodaan vähemmän, mutta parempaa. Haetaan elämyksellisyyttä, ei ”höpinää tötteröön”.

Maailmalla Suomen viskitunnettuus on vielä pientä, sillä viskitislaamoja alettiin perustaa vuosituhannen vaihteessa ja vanhimmat suomalaisviskit ovat vasta kymmenvuotiaita.

– Mutta muualla tiedetään, että suomalainen alkoholivalmistus on laadukasta. Supergloorian hetket ovat vielä edessä, ennustaa Nikkanen.

Nikkasen mukaan Suomeen on kehittynyt aito viskikulttuuri. VYS:n jäsenmäärä kasvoi jo yli tuhanteen. 23. toukokuuta on julistettu Suomalaisen viskin päiväksi, ja sitä vietettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa.

Julkaistu Shakerissa 3/21.

Tilaa Shaker!

Sulje mainos Tilaa Shaker