Alkuperä ja valmistus

Erilaisia giniluokkia on useita, mutta niille kaikille on yhteistä päämausteena käytetty katajanmarja. Katajanmarjan lisäksi gini voidaan maustaa myös muillakin botanikaaleilla, kuten mausteilla, yrteillä, hedelmillä ja marjoilla. Tätä modernit ginituottajat ovatkin hyödyntäneet tuottaessaan yhä erilaisempia ginejä, joissa erilaisten botanikaalien määrän noustessa monesti useisiin kymmeniin. Ginin valmistus voidaan jakaa kahteen vaiheeseen; neutraalin korkeapitoisen alkoholitisleen tislaamiseen vodkan tapaan ja maustamiseen.

Vaikka giniä pidetäänkin usein puhtaasti brittiläisenä luomuksena, juontavat sen juuret kuitenkin Alankomaihin ja siellä tuotettuun geneveriin, josta se myös on saanut nimensä. Geneverin tultua Englantiin hollantilaisten valloittajien mukana, se saavutti nopeasti suosiotaan. Samalla se alkoi myös muuttaa muotoaan, kun geneverin mallaspohjainen tisle alettiin korvaamaan neutraalimmalla jyvätisleellä. Noiden aikojen ginit olivat kuitenkin vielä selvästi makeampia kuin nykyiset London Dryt.

EU-lainsäädännön mukaan kaikkien ginien luokasta riippumatta tulee olla vähintään 37,5 til-%, ja päämauste ja -maku tulee olla katajanmarja. Pohjatisle valmistetaan usein kuten vodkat, joka sitten tislataan uudestaan botanikaalien kanssa, poislukien bathtub ginit.

Käyttö cocktaileissa

Gini esiintyy cocktailresepteissä todennäköisesti useammin kuin yksikään muu alkoholi, ja erilaisten ginien kirjo tekeekin siitä mitä mainioimman cocktailraaka-aineen. Koska ginejä on maustettu hyvin eri tavoin, löytyy kaikentyyppisille cocktaileille juuri sopiva gini, joka tukee juoman muita raaka-aineita. Joihinkin klassikkojuomiin, kuten Negroniin ja Dry Martiniin saakin aina tuotua hieman jotain uutta vaihtamalla käytettyä giniä.

Tyylit

London Dry Gin

Vaikka tämän kategorian nimi viittaa Lontooseen, voidaan London Dry Gin valmistaa missä päin maailmaa tahansa. Käytetty neutraali alkoholi tulee olla korkeampaa laatua kuin muissa kategorioissa, ja metanolin määrä hehtolitrassa 100 % alkoholia tulee jäädä alle 5 gramman. London Dry tulee tislata vähintään 70 % vahvuiseksi botanikaalien kanssa, josta tisle laimennetaan vedellä haluttuun vahvuuteen. Veden lisäksi London Dryhyn saa lisätä ainoastaan sokeria, mutta sokeripitoisuuden tulee jäädä 0,1 grammaan per litra (0,5 grammaa sisältävät ginit voivat käyttää nimeä London Gin, mutta eivät Dry-etu-liitettä). Tämä kategoria on säilyttänyt asemansa suosituimpana ginikategoriana.

Distilled Gin

EU-lainsäädännön mukaan hieman vapaampi kategoria kuin London Dry. Katajanmarjat tulee tislata neutraalin alkoholin mukana, mutta muita maku- ja väriaineita voidaan lisätä tislaamisen jälkeen. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi makeammat Old Tom -ginit, joissa on käytetty makeampia mausteita ja lisättyä sokeria. Maksimissaan 0,1 grammaa sokeria sisältävät ginit taas voivat käyttää nimitystä Dry Gin.

Gin tai ”bathtub gin”

Tämä ginikategoria valmistetaan infuusio-menetelmällä, eli uuttamalla katajanmarjat ja muut mausteet valmiiseen tisleeseen. Nimensä bathtub gin tämä luokka sai kieltolain aikaan, kun laitonta giniä valmistettiin usein isoja eriä ammeissa tai isoissa sammioissa tarjoiltavaksi speakeasyissä. Tämän kategorian ginit ovat usein laadultaan heikompia kuin tislatut ginit, mutta myös korkealaatuisia tuotteita löytää tästä kategoriasta, jotka jäljittelevät menneiden vuosien tyyliä.

Gin & Tonic

Ehdottomasti suosituin ginin käyttötapa, joka kehitettiin alun perin peittämään kiniinin katkeraa makua tonicvedessä, jota käytettiin malarian torjuntaan Brittien siirtomaissa. Tässä juomatavassa koristeella on väliä, ja aina tulisikin valita koriste, mikä tukee ginin makua ja aromia mahdollisimman hyvin.

Dry No. 10

50 ml Tanqueray No. 10

5 ml kuivaa vermuttia

2 dash appelsiinibitteriä

Hämmennä ja tarjoile cocktaillasista verigreipinkuoren kanssa.