Tuoreimmassa Financial Timesin FT1000-raportissa on mukana kolme yritystä Suomesta. Pyynikin Brewing Company on listattu ruoka- ja juoma-alojen yritysten kategoriassa, jossa on mukana 30 yritystä eri puolilta Eurooppaa. Niiden joukossa Pyynikin Brewing Company on sijalla 18. Panimon varsinainen listasijoitus on 622:s ja se on listan suomalaisista yrityksistä ensimmäinen. Financial Timesin yhdessä tutkimusyhtiö Statistan kanssa luoma FT-1000 lista julkistettiin Lontoossa maanantaina 2. maaliskuuta.

Vaikka vuonna 2013 perustettu yhtiö on parin kolmen vuoden ajan kertonut vahvasta kasvusta ja jatkuvista investoinneista, sijoitus Euroopan kasvavien panimoiden kärjessä oli yllätys. Pelkästään EU:n alueella lasketaan olevan yli 10 000 toimivaa panimoyritystä, ja uusia panimoita syntyy vuosittain satoja.  

Pyynikin Brewing Companyn perustaja ja osaomistaja Tuomas Pere ei peittele iloaan. 

– Meille oli valtava yllätys, että tuhannen kasvuyrityksen joukossa ei ole muita panimoita Euroopasta. Olemme todella ylpeitä huomionosoituksesta, Pere toteaa.

FT1000:n perustana on liikevaihdon kasvu vuosina 2015–2018. Liikevaihdon on pitänyt kasvaa neljässä vuodessa vähintään 100 000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Yrityksen pitää olla yksityisessä omistuksessa ja pääkonttorin sijaita Euroopassa. Listan tiedot kerää tilastopalveluyritys Statista.

– Liikevaihtomme 2015 oli 699 000 euroa ja 2018 jo 2 589 000 euroa. Viime vuonna ylsimme 3 560 000 euroon. Kasvumme on vakaata ja suunnitelmien mukaan tänä vuonna tavoittelemme nollatulosta, Pere kertoo. 

FT1000-listauksella vauhtia osakeantiin 

Pyynikin Brewing Companyn käynnisti viime syksynä Omaan kotiin -hankkeen, jonka tarkoituksena on muuttaa panimo vuokratiloista omaan kiinteistöön. Uusi panimo tulee olemaan nykyistä isompi. Yritys käy parhaillaan neuvotteluja panimon sijoituspaikasta Tampereen kaupungin kanssa.

Osa hankkeesta rahoitetaan parhaillaan käynnissä olevalla osakeannilla, joka päättyy  toukokuussa. Syyskuussa käynnistyneellä annilla on kerätty tähän mennessä noin puoli miljoonaa euroa, ja aiempien osakeantien ansiosta panimoyhtiöllä on jo yli 5 000 pienosakasta eri puolilla maailmaa.

– Uskomme, että Financial Timesin listaus vauhdittaa osakeantia sekä herättää uudella tavalla pääomasijoittajien kiinnostuksen. Se antaa kasvullemme lisää potkua ja yritykselle lisää painoarvoa sekä kotimaassa että ulkomailla, Pere pohtii. 

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kymmenen miljoonan litran tuotanto ja noin 15 miljoonan euron liikevaihto 3–5 vuoden aikajänteellä. Panimon nykyinen vuosituotanto on noin kolme miljoonaa litraa. 

Hankkeen toteutuessa suunnitellusti Pyynikin Brewing Company tulee olemaan Suomen viiden suurimman panimon joukossa. Tarkoituksena on jatkaa noin 40 prosentin vuosikasvuvauhdilla.

– Tarvitsemme tietysti samassa suhteessa  kapasiteettia kehitykseen ja investointeihin. Tarjoamme sijoittajille mielenkiintoisia lisäetuja sekä myös jatkuvan, läpinäkyvyyttä korostavan tilanneseurantapalvelun tuotannon ja myynnin kehittymisestä, Pere toteaa.

Näkyvyyden FT1000-listalla uskotaan parantavan Pyynikin Brewing Companyn asemaa käsityöoluiden kansainvälisillä markkinoilla. Yritys on viime vuodesta lähtien suuntautunut vahvasti myös vientiin.

– Oluitamme voi ostaa jo 12 Euroopan maasta. FT1000-listaus on hyvä referenssi käydessämme kauppaa ulkomailla. Odotan, että pääsemme entistä paremmin neuvottelupöytiin Euroopassa, sillä uskon, että moni kauppaketju haluaa keskustella tällaisen yrityksen kanssa, jolla on kasvu päällä, Pere tähdentää.

Uudet tilat ”ratikkalinjan varteen”

Tampereen kaupungille huomionosoitus tuo lisää kansainvälistä näkyvyyttä yrittäjyyttä tukevana ja kehittyvänä teollisuuskaupunkina. Pyynikin uusia tuotantotiloja koskevat neuvottelut kaupungin kanssa ovat pitkällä.

– Uusi tehdas rakentuu lähelle keskustaa, uuden ratikkalinjan varrelle. Saamme lähikuukausina täsmennettyä tietoa siitä, että pääsemme näillä näkymin 2022 uusiin tiloihin, jotka on räätälöity meille, Pere kertoo.

Koska kasvu on päällä, panimo varautuu tuleviin vuosiin peräti 15 miljoonan litran kapasiteetilla. Peren mukaan varastokapasiteettia hankitaan lisäksi ulkopuolelta.

– Näyttää siltä, että pienpanimotoiminnan veroraja ei ole kasvun esteenä; lähivuodet näyttävät miten meillä menee vientipuolen vedossa. Tarvitsemme varmasti verottajalta tarkennusta muun muassa kumppanuusvalmistukseen, Pere aprikoi.

Jo nykyisissä tiloissa on käynyt lähes 500 ryhmää vuosittain, ja Pyynikki lupaa kehittää vierailutoimintaa, eli uusiin tiloihin tulee yleisötilaa. Lisäksi panimolla on toinen hanke: Tampereen keskustasta haetaan artesaanipuolen mahdollistavaa tilaa, jonka yhteyteen Pere haluaa isomman tilan.  

Toistaiseksi Pyynikin Brewing Company näkyy Tampereen keskustassa yhteistyössä NoHo Partnersin kanssa pyörittämänsä Pyynikin Brewhousen merkeissä. Pere kuvailee yhteistyötä hedelmälliseksi.

– Ihan sairaan hyvin menee, siitä kertoo sekin, että Pyynikin Brewhouse valittiin vastikään NoHon vuoden yksiköksi. Onhan se käyntikorttina makea, Pere kehaisee. 

Pere on tyytyväinen myös nykyisen panimolaitteiston kanssa saavutettuun tolaan. Panimo on jopa vuosien tauon jälkeen ottanut uudelleen tuotantoon lager-oluen, jolla perinteisesti mitataan toiminnan laadukkuutta.

– Meillä on nyt uusi yritys lager-oluen kanssa. Olemme satsanneet nykyisellä laitteistoilla tasalaatuisuuteen ja uskallamme lähteä tekemään premium lageria. Olisihan se kiva, että panimolla olisi hyvä lager!

Pere on tyytyväinen myös siihen, että pääsee palaamaan Pyynikin juurille ja tekemään jälleen vahvoja oluita.

– Teemme vuoden aikana 12 vahvan oluen sarjan, jossa on mukana vanhoja hyviä tuttuja kuten Vanilla Stout, Pirun Polkka ja Post Mortem, mutta myös tripeliä ja barley winea, Pere makustelee.