Etikka haastaa sitruksen cocktaileissa

Sitrukset kuuluvat jokaisen baarin perusrepertuaariin. Välillä on kuitenkin hyvä haastaa itsensä ja omat kaavansa. Onko olemassa toista vaihtoehtoa? Etikka on ollut pohjoismaisen ruoanvalmistuksen hapokas kulmakivi satojen vuosien ajan, ja vuonna 2017 on sen aika päästä myös shakeriin!

Etikka juomalasissa ei ole ihan uusi juttu. 1600-luvulla Englannissa käytössä oleva yleinen tapa säilöä marjoja ja hedelmiä sitrusmehussa muuntui Amerikassa makeanhappamaksi siirapiksi eli shrubiksi. 1800-luvulle tultaessa shrub-resepteissä sitrusmehu oli vaihtunut etikkaan, ja veden tai soodan kanssa virvoitusjuomaksi sekoitetut siirapit olivat suuressa suosiossa. Kylmälaitteiden yleistyessä säilöminen ja samalla shrubit kuitenkin jäivät muodista ja yleistyivät baareissa uudestaan vasta 2010-luvun alkupuolella.

Alkoholi nostaa positiiviset aromit esiin

Hyvin säilyvä etikka on raaka-aineena monipuolinen. Makujen kirjo on laaja: tumma ja täyteläinen balsamico on tyystin eri maata kuin väkiviinaetikka tai pirskahteleva samppanjaetikka. Etikkaa voi käyttää niin tipoittain bittereiden tapaan kuin siirap­pien raikastajana tai sitrusmehun korvaajana. Ravistettaessa se säilyttää juoman kirkkauden toisin kuin sitrusmehu.

Etikan hapokkuus on terävämpää kuin sitruksien, mutta alkoholiin yhdistettynä se nostaa esiin uudenlaisia makuja. Alkoholin polte ja etikan hapokkuus ikään kuin kumoavat toisiaan ja yhdistelmä on usein yllättävän aromikas. Etikka on myös taloudellinen vaihtoehto – limemehun hinnan huidellessa parhaillaan 25 eurossa litraa kohden, saa riittoisampaa etikkaa muutaman euron litrahinnalla. Se myös säilyy huomattavasti paremmin.

Inspiraatiota ruokaperinteestä

Suomessa etikka nousi tapetille kuluvana vuonna, kun Eetu Topo selviytyi etikkapitoisella juomallaan Bacardi Legacy -cocktailkilpailun kansainväliseen finaaliin ja kisaan kuuluvan kampanja-ajan Topo käytti etikan ilosanoman levittämiseen.

– Ensimmäisen kerran testailin etikkaa juomissa jo nelisen vuotta sitten Sandrossa työskennellessäni, Topo muistelee.

Etikan käyttö kuitenkin ”räjähti päälle” kunnolla kun hän siirtyi Lilla e -cocktailbaariin. Reilu vuosi sitten Lilla e:ssä oltiin luomassa listaa, joka pohjautuisi täysin pohjoismaalaisuuteen niin raaka-aineiden kuin tarinallisuudenkin puolesta.

– Sitrukset eivät kasva Pohjoismaissa, joten niiden tilalle piti keksiä toinen happo. Kun tiputat sitrukset pois, mikä on ensimmäinen luonnollisesti tuotettu vaihtoehto? Etikka tietysti! 

Inspiraatiota etikkapohjaisiin drinkkeihin Topo hakee ruokalautaselta, niin kotoa kuin ravintoloistakin.

– Kannattaa tutustua esimerkiksi siihen, minkälaisia juttuja täällä on syöty 100 vuotta sitten. Makujen lisäksi historiasta löytyy tarinoita, jotka tekevät juomista kokonaisuuden. Tärkeää on myös ymmärtää etikan luonne ja käyttää sitä harkitummin kuin sitruksia, Topo vinkkaa.

VALO

40 ml Bacardi Carta Blanca

20 ml St Germain

1 tsp vaaleaa balsamiviinietikkaa

Koriste: appelsiininkuoren öljyt, syötävä kukka

Lasi: pieni coupette

Yhdistä raaka-aineet sekoituslasissa, lisää jäitä, hämmennä kylmäksi ja siivilöi viilennettyyn cocktaillasiin. Purista pinnalle appelsiinin kuoren öljyt ja koristele syötävällä kukalla.

”Tämä juoma on täydellinen aperitiivi. Lyhyt, helppo juoda ja tehdä, täynnä makua – mutta silti niin kepeä ja puhdas.”

ÄGRÄS PICKLE

40 ml Ägräs Gin

20 ml 100 % mustikkamehua

10 ml sokerisiirappia

1 tsp Rajamäen mustaherukka väkiviinaetikkaa

Koriste: timjamin oksa

Lasi: Nick & Nora

Yhdistä raaka-aineet sekoitus­-lasissa, lisää jäitä, hämmennä kylmäksi ja siivilöi viilennettyyn cocktaillasiin. Koristele timjamilla.

”Mustikka ja mustaherukka-etikka sopivat erinomaisesti aromeina Ägräksen hapahkon ja yrttisen ginin kylkeen.”

AAMU PUUTARHASSA

40 ml Aperol

40 ml fermentoitua puolukkaa*

40 ml proseccoa

soodaa

Koriste: kauden kukkia tai versoja, metallipilli

Lasi: kukkavaasi

Mittaa Aperol ja puolukka shakeriin, lisää jäitä ja ravista kylmäksi. Siivilöi löyhästi suppilon avulla kukkavaasiin ja kaada päälle prosecco sekä hiukan soodaa. Koristele ja tarjoile.

”Ei heikkohermoisille, sillä tämän tekeminen kestää! Etikan terä, luontainen fermentaatio, marjan hapokkuus ja Aperolin katkero aiheuttavat makujen ilotulituksen, joka on pakko kokea itse.”

Fermentoitu puolukka

Pese puolukat ja siirrä ne desinfioituun lasipurkkiin. Täytä puhtaalla vedellä kunnes puolukat ovat peittyneet ja sulje purkki niin että kansi jää hiukan raolleen tai jätä tiivisterengas pois. Säilö puoli vuotta pimeässä ja viileässä, tai kunnes puolukoista on tullut kauniin liilan värisiä.

Mittaa kilo fermentoitua puolukkaa ja 600 g puolukan säilöntävettä blenderiin. Lisää 350 g sokeria, 120 g väkiviinaetikkaa, puolikkaan sitruunan mehu ja hyppysellinen suolaa. Blendaa matalalla nopeudella tasaiseksi pyreeksi, pullota ja säilytä kylmässä.

’TIS A SHRUBBERY!

40 ml Bulleit Rye Whiskey

30 ml omena-karpalo shrub*

vichyä

Koriste: kuivattua omenaa, karpaloita, metallipilli

Lasi: highball

Mittaa Bourbon ja shrub lasiin, lisää jäitä ja kaada päälle vichyä. Pyöräytä varovasti lusikalla sekaisin ja koristele.

”Toimii erinomaisesti myös alkoholittomana. Shrubit eli ”drinking vinegar” ovat yksi vanhimmista hedelmien säilöntämenetelmistä – etikka irrottaa maun puhtaana ja säilyttää aromit terävinä pitkään.”

 

Omena-karpalo-shrub

100 g karpaloita

100 g punaista omenaa pieneksi pilkottuna

250 g täysruokosokeria

100g Rajamäen hunaja-omenaviinietikkaa

200 g vettä

ripaus suolaa

Murskaa karpalot kattilassa, lisää muut raaka-aineet ja lämmitä keskilämmöllä kiehumispisteeseen välillä sekoittaen. Anna porista hiljalleen noin 10 minuuttia, siirrä pois liedeltä, peitä ja anna tekeytyä 24 tuntia huoneenlämmössä. Siivilöi neste tiheän siivilän läpi ja pullota. Säilyy jääkaapissa noin kuukauden.

Vinkki!

Älä heitä siivilään jääneitä marjoja ja omenaa pois, vaan lisää sokeria oman maun mukaan ja keitä hilloksi.