Etätyöapatia uhkaa kotona työskenteleviä – ohjattu etälenkkeily tauottaa työpäiviä

Palautuminen kevään poikkeusajasta saattaa olla jäänyt usealla vaiheeseen. Syksyn myötä osassa maata on jo päädytty takaisin etätyösuositukseen ja monen jaksaminen saattaa joutua koetukselle. Poikkeavan tilanteen pitkittyessä kaivataan kipeästi uusia tapoja tukea etätyössä jaksamista.

Etätyön voi havaita vaikuttaneen mieleen, kun krooninen väsymys, henkinen etääntyminen sekä kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentyminen varoittavat uhkaavasta työuupumuksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan etätyötilanne vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti riippuen työstä, etätyön johtamisesta ja ihmisen sopeutumisesta kotona työskentelyyn.

– Harva työyhteisössä oleva haluaisi tehdä etätyötä jatkuvasti. Sataprosenttinen etätyö on monen kohdalla nyt pakollista, eikä suinkaan itse valittua vaihtelua konttorissa istumiselle, Hakanen sanoo.

Etätyön vaikutuksia on yritysten ja työntekijöiden sidosryhmän näkökulmasta seurannut myös etälenkkeily-yrittäjä Katariina Sampinen.

– Koronan vaikutukset elämäämme ovat olleet kovin erilaisia. Osalle ihmisistä koronakevät oli todella raskasta aikaa. Toiset taas kokivat voineensa normaalia paremmin. Erityisen selkeästi tämä näkyi työuupuneille suunnatuissa etälenkkeilyryhmissä, Sampinen sanoo.

Tuore tutkimus kannustaa työn tauottamiseen ja liikkumiseen

Työterveyslaitoksen tutkimushanke ”Miten Suomi voi?” tarjoaa tietoa muutoksista työikäisen väestön hyvinvoinnissa koronakevään jäljiltä. Työterveyslaitos on kerännyt yli tuhannelta vastaajalta tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista ennen koronapandemiaa sekä koronakevään jälkeen. Hanke jatkuu ensi vuoteen.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin riskitekijöinä etätyöntekijöillä näyttäytyvät vähäisempi työyhteisön tuki, muun elämän ja työn yhteensovittamisen haasteet sekä vähäisempi taukojen pitäminen työstä.

Etätyötä tekevillä nähdään tylsistymisen kasvaneen. Työpäivät ovat helposti toistensa kaltaisia ja luontaiset ihmiskontaktit puuttuvat. Tutkimusprofessori Hakanen kuvaa tylsistymistä etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen termillä etätyöapatia.

Tylsistymisen voi rikkoa Hakasen mukaan vaikkapa tekemällä uusia asioita. Aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen on yhteydessä työn imuun ja pienempään riskiin työuupua. Työn tauottamisen merkitys korostuu. Taukojen lisäksi pitää myös sopia etukäteen itsensä kanssa työpäivän pituudesta.

– Voisiko nyt poikkeusaikana ottaa töissä jonkin uuden asian haltuun? Vaikka tauottaa päivää puhelinpalaverilla puistossa tai metsässä koiran kanssa kävellen. Pitää myös muistaa tehdä asioita, joista itse nauttii. Se auttaa jaksamaan töissäkin, sanoo Hakanen.

Etälenkittäjä Katariina Sampinen tietää, miten positiivinen kokemus aktiivisesti palauttava kävelyhetki useimmille on. Ulkona liikkuminen keskustellen erilaisista aiheista sekä osallistuen ohjattuihin harjoitteisiin on ihmisten mukaan hyvin vaikuttavaa.

Etälenkittäjä Katariina Sampinen.
Etälenkittäjä Katariina Sampinen.

– Moni on kertonut, miten virkistävä mutta samalla rauhoittava kokemus on liikkua ja samalla saada ajatukset aktiivisesti pois työasioista, sanoo Sampinen.

Työhyvinvoinnin ylläpitämisen painotukset muuttuvat

Koronan iskiessä oli etälenkkeily-yrittäjä Sampinen juuri tuonut markkinoille kuluttaja-asiakkaille suunnattujen etälenkkien rinnalle yrityksille suunnitellun muodon. Nopeat työelämän ja yleisen taloustilanteen muutokset kannustivat yrityksen kehittämään edelleen etätyöntekijöiden työkykyä tukevia etälenkkejä.

Etätyön lisääntyminen, yhteisöllisyyden säilyttämisen haasteet sekä ryhmäliikuntamahdollisuuksien sulkeutuminen ohjasivat konseptin kehitystyössä.

– Keväällä ihmisten puheissa alkoi laajasti kuulua huolta taukojen häviämisestä työpäivistä. Kuten myös työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisestä myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät olleet tätä aiemmin kokeneet ongelmaksi, kertoo Sampinen.

Työterveyslaitoksen mukaan koronaepidemian mahdollisesti pitkittyessä on tärkeää panostaa työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä ylläpitäviin työn voimavaroihin kuten ihmislähtöiseen, yksilön huomioon ottavaan oikeudenmukaiseen johtamiseen, työtovereiden keskinäiseen tukeen, yhteenkuuluvuuden vaalimiseen, myönteiseen palautteeseen ja jokaisen työn tulosten näkyväksi tekemiseen. Myös töiden suunnitteluun, kaksisuuntaiseen tiedonkulkuun ja uusiin toimiviin työrutiineihin on hyvä panostaa työpaikoilla.

Julkaistu Evento-lehdessä 5/2020.