Esittelyssä vodka: Kirkasta & neutraalia

Vodkaa ja viinaa voidaan tislata miltei mistä tahansa tärkkelys­pitoisesta raaka-aineesta. Usein tavoitteena on mahdollisimman neutraali alkoholi, joka toimii juomasekoituksissa.

Ensimmäinen kirjallinen dokumentti vodkan valmistuksesta löytyy Puolasta vuodelta 1405, mutta Venäjällä sitä tehtiin samoihin aikoihin. Moskovalaisen Tšudovin luostarin väki oli 1400-luvulla vieraillut italialaisissa luostareissa ja oppinut aqua vitaen tislauksen salat. Aluksi vodkaa tislattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, mutta nopeasti kansa keksi vaihtoehtoisiakin käyttötarkoituksia.

Iivana Julma monopolisoi vodkan tislauksen Venäjän valtiolle jo 1474. Puolassa valittiin vajaa sata vuotta myöhemmin toinen tie. Tislaus sallittiin kaikille, mutta sitä alettiin verottaa.

Vodkaa tislattiin aluksi lähinnä viljasta, mutta Puolassa käytettiin paljon myös perunaa. Viljan etuna on hyvä säilyvyys, jolloin tuotantoa voidaan ylläpitää vuoden ympäri. Vilja on myös satoisampaa kuin peruna. Eri puolilla maailmaa vodkaa onkin tehty lähinnä siitä raaka-aineesta, mitä on parhaiten ja edullisimmin saatavilla. Perunasta tehtävä vodka on täyteläistä ja suutuntumaltaan kermaista.

Hiilen läpi

Ensimmäiset vodkat olivat pannutislattuja, ja usein niin huonolaatuisia, että niitä piti maustaa yrteillä ja katkeroaineilla, jotta niitä ylipäätään pystyttiin juomaan. Vähitellen tislaajat keksivät kaksin-, kolmin- ja jopa nelinkertaisen tislauksen, jolla päästiin sekä väkevämpään että puhtaampaan lopputulokseen. Puolassa ja Venäjällä keksittiin suunnilleen samoihin aikoihin, että pontikanmakua tuottavista sikunaöljyistä päästään kätevästi eroon suodattamalla tisle hiilten läpi.

Vodkaa valmistettaessa tärkkelyspitoinen raaka-aine imellytetään ja keitetään vierteeksi, joka käytetään noin 6–10-prosenttiseksi rankiksi. Rankki tislataan nykyään jatkuvatoimisella kolonnitislaimella 95–96-prosenttiseksi, mahdollisimman neutraaliksi pirtuksi, joka laimennetaan valmiiksi puhtaalla tai suodatetulla vedellä pullotusvahvuuteen eli noin 40 prosenttiin.

Perunasta tehtävä vodka on täyteläistä ja suutuntumaltaan kermaista.”

Suuri osa maailman vodkavalmistajista ostaa valmista etanolia maailmanmarkkinoilta, ja laimentaa sen oman reseptinsä mukaan. Syynä on se, että iso kolonnitislain tuottaa tunnissa jopa 4 000 litraa etanolia, eikä omaa tehdasta kannata rakentaa ellei tarve ole miljoonia litroja vuodessa.

Vodkan tuotannossa pyritään mahdollisimman puhtaaseen alkoholiin. Lopputuotteeseen voidaan kuitenkin lisätä joitakin lisäaineita, kuten hunajaa, sokeria, glyserolia tai sitruunahappoa parantamaan tisleen suutuntumaa tai rakennetta. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niitä tarvitse mainita etiketeissä.

Hinta veroista ja markkinoinnista

Viina on vodkaa miedompaa, ja siinä voi olla sokeria pehmentämässä makua. EU-lainsäädännössä vodka voi olla valmistettu mistä tahansa maatalousperäisestä tärkkelysraaka-aineesta, kunhan se on vähintään 37,5-prosenttista. Sokerin käyttö on melko vapaata, ja esimerkiksi Koskenkorva on teknisesti vodkaa, ja siksi se lukee nykyään myös etiketissä.

Vodka oli pääasiassa Itä-Euroopan ja Skandinavian markkinoiden tuote, kunnes se alkoi levitä Yhdysvaltoihin maailmansotien jälkeen. Venäläisemigrantti Vladimir Smirnovin Pariisin ulkopuolelle perustama Smirnoffin tislaamo myytiin toiselle emigrantille Rudolf Kunettille, joka alkoi tehdä vodkaa Yhdysvaltain ja Kanadan markkinoille.

Vodkan tuotannossa pyritään mahdollisimman puhtaaseen alkoholiin.”

Viljasta tehdyn vodkan valmistuskulut ovat pienet, sillä sitä ei tarvitse ikäännyttää. Se on myyntikelpoista heti laimennuksen ja pullotuksen jälkeen. Vodkan hinnasta suuri osa tulee veroista, markkinointi ja brändinrakennus vievät niin ikään suuren osan.

Amerikkalainen Finlandia

Ensimmäinen maailmanluokan design­vodka oli ruotsalainen Absolut, joka haki pulloonsa inspiraatiota lääketeollisuudesta. Sittemmin Absolut on tehnyt yhteistyötä lukuisten taiteilijoiden kanssa.

Alkujaan suomalainen, mutta nykyisin amerikkalaisen Brown-Formanin omistama Finlandia Vodka teki yhteistyötä muotoilija Tapio Wirkkalan kanssa, jonka suunnittelemaa, jäätä muistuttavaa pulloa käytettiin vuosina 1970-98. Sittemmin pulloa on modernisoitu useampaan kertaan, ja mukana on ollut muun muassa taiteilija Harri Koskinen.

Vuosituhannen vaihteessa vodkamarkkinoille ilmestyi uusi kategoria, super premium vodka, joka on pyrkinyt nostamaan vodkat himotuiksi luksustuotteiksi. Trendin aloittivat hollantilainen Ketel One, ranskalaiset Grey Goose ja Ciroc. Perinteiset vodkavalmistajat heräsivät myöhemmin, mutta sittemmin omat versionsa ovat luoneet muun muassa Absolut Elyxillään ja Stolichnaya Elit! By Stolichnayallaan.

Vodkasta on tehty myös maustettuja versioita, jotka ovat varsin käteviä baarikäytössä, sillä ne nopeuttavat työskentelyä ja toimivat valmiiksi pullotettuna prebatchina. Esimerkiksi Finlandiasta on vuosien varrella ollut myynnissä kaikkiaan kymmentä eri makuvodkaversiota. Makuvodkissa väri on yleensä hyvin hento, ja niitä on usein myös hiukan makeutettu. 

Mitä hyllyyn?

  • Edullinen noin 30-prosenttinen viina
  • Neutraali skandinaavinen vodka
  • Venäläinen vehnästä tislattu vodka
  • Muutama liikeideaan sopiva makuvodka joltakin valmistaja

Jos tilaa ja kysyntää riittää:

  • Superpremium vodka
  • Puolalainen ruisvodka
  • Perunavodka
  • Single origin vodka

 

Julkaistu Shakerissa 2/21.

 

Tilaa Shaker!

Strawberry Rosé Sparkling lemonade

  • 2 cl vodkaa
  • 1/2 limen mehu
  • 1/2 verigreipin mehu
  • 1–2 cl sokerilientä (riippuen siiderin makeudesta)
  • Rosé-siideriä
  • mansikoita

Valmistus: Rakennetaan suoraan lasiin runsailla jäillä. Koristele maun mukaan esimerkiksi mintun lehdillä.

 

Drinkkiohje ja kuva: Mika Levälampi

Sulje mainos Tilaa Shaker