Esittelyssä gini: katajanmarja tuo giniin metsäistä makua

Gini on kirkasta tislattua väkevää alkoholia, jonka tärkein mauste on katajanmarja.

Ginin juuret ovat hollantilaisessa geneverissä, jota valmistetaan ja myydään edelleenkin. Katajanmarjaa tiedetään lisätyn lääkealkoholeihin jo 1000-luvulla ja 1300-luvulla sen uskottiin suojaavan mustalta surmalta. Varsinaista viljasta valmistettua tislettä tehtiin Flandersissa 1500-luvun lopulla, ja hiukan myöhemmin Lucas Bols perusti ensimmäisen kaupallisen tislaamon Alankomaihin.

Geneveristä tuli giniä, kun juoma levisi Britanniaan 30-vuotisen sodan jälkeen. 1600-luvulla giniä tehtiin lähinnä lääkkeeksi, mutta kun hollantilainen Wilhelm II Oranialainen tuli kuninkaaksi, ja sen jälkeen uusi tislauslaki kielsi ranskalaisen viinin ja brandyn maahantuonnin, ginistä tuli kaiken kansan nautintoaine.

Kansa ryhtyikin nauttimaan uutta juomaa kaksin käsin, jopa niin että se sai lempinimen mothers ruin. Tislaustaito ei ollut 1700-luvulla vielä kaksista, joten pontikkaa muistuttavaa sikunaista tislettä oli pakko maustaa ja makeuttaa. Haittavaikutukset olivat hurjia ja lapsikuolleisuus lisääntyi. Valtio nosti ginin verotusta ja vähitellen sen hinta nousi niin korkeaksi, että kulutus alkoi laskea.

Kolonnitislauksen keksiminen paransi ginin laatua, kun epäpuhtauksia ei tarvinnut enää peittää väkevillä mausteilla tai sokerilla.

Nykyään gini tehdään valmiista etanolista, joka voi olla valmistettu mistä raaka-aineesta tahansa. Parhaat ovat yleensä vehnästä tehtyjä, mutta markkinoilla on myös rypäleistä, maissista, perunasta tai melassista tehtyjä ginejä. Tislattu gini tarkoittaa, että etanoli ja maustekasvit ja yrtit tislataan yhdessä uudestaan. Sekoitettu gini on heikkolaatuista, jossa melassipohjaiseen etanoliin sekoitetaan esansseja.

Ginin tärkein mauste on katajanmarja, jota valmistajat hankkivat Italiasta tai entisen Jugoslavian alueelta Itä-Euroopasta. Muut keskeiset mausteet ovat korianterinsiemen, väinönputki, sitruunankuori, appelsiininkuori, manteli, kassia, iiriksenjuuri, inkivääri, kardemumma, laktritsijuuri ja muskotti. Kaik­kiaan mahdollisia mausteita on noin 120, mutta harva valmistaja käyttää enempää kuin neljää-viittä.

Vanhin ginityyleistä on Old Tom, joka oli voimakkaan katajanmarjainen, makeutettu gin. Tyyli katosi pitkäksi aikaa hienostuneempien tyylien alta, mutta viime aikoina sitä on alettu tehdä uudelleen.

London dry gin syntyi 1900-luvun alussa, ja katajanmarjan lisäksi mausteina alettiin käyttää muun muassa sitruksenkuoria ja korianteria. London Dry Giniä voidaan tehdä muuallakin kuin Lontoossa, kun taas Plymouth Gin on vain Plymouthin alueelle rajattu tyyli. Nykyään Plymouthin Black Friars Distilleryssä tehdään yhtä ainoaa giniä, nimeltään luonnollisestikin Plymouth Gin, joka on rakenteelta pehmeän öljymäistä. Plymouth Ginistä tehtiin vahvempaa Navy Strenght versiota brittien laivaston käyttöön.

Uudemmissa premium-gineissä käytetään entistä useampia ja omaperäisimpiä mausteita. Esimerkiksi ensimmäisessä modernissa ginibrändissä Bombay Sapphiressa käytettiin höyrydiffuusiomenetelmää mausteiden makuaineiden irrottamiseksi. Perässä seurasivat muun muassa Hendrick’s, jossa oli kurkkua ja ruusun terälehtiä ja Tanqueray No. Ten Gin, jossa käytettiin kokonaisia tuoreita greippejä, limettejä, appelsiinia sekä tuoreita kamomillankukkia.

Viimeisin ginitrendi näyttää olevan pienten artesaanitislaamoiden uudet, kokeelliset erät, joissa voidaan käyttää vaikkapa tammitynnyrikypsytystä, erilaisia väriä antavia mausteita tai uutteita kuten vadelmaa tai raparperiä. Artesaanigineissä makuprofiili voi olla voimakkaampi kuin suurilla valmistajajilla.

Mitä hyllyyn?

  • Terävä London Dry Gin
  • Robusti Old Tom -gini
  • Moderni premium-gini
  • Suomalainen gini

Jos tilaa ja kysyntää riittää

  • Värjätty artesaanigini
  • Suomalainen tynnyrikypsytetty gini
  • Navy strenght -gini
  • Lisää suomalaisia ginejä eri valmistajilta

Ginin tarjoileminen

  • Giniä tarjoillaan hyvin harvoin sellaisenaan, vaan lähes aina juomasekoituksissa. Kevyet ginit toimivat kuitenkin myös jäädytettyinä snapseina.
  • Tietyt ginit sopivat paremmin joihinkin drinkkeihin, esimerkiksi pitkiin juomiin, kuten Gin Toniciin kannattaa valita terävämmän makuinen gini, kun taas lyhyet juomat kuten Dry Martini, hyötyvät pehmeämmistä, moniulotteisista gineistä.
  • Tottumattomille gininjuojille saadaan helpommin lähestyttäviä kokemuksia käyttämällä pehmeänmakuisia premium-ginejä.
  • Navy strength -gin toimii drinkeissä, joissa ginin osuus on pieni.

Julkaistu Shakerissa 1/21.

Arctic cloudberry

1 bl     lakkahilloa

1 cl      kanelisiirappia

2 cl     sitruunamehua

4 cl     Arctic Blue Gin

Lasi: on the rocks

Koriste: appelsiinin kuori

Ravista kaikki ainekset shakerissa ja tuplasiivilöi on the rocks -lasiin. Koristele appelsiinin kuorella ja kanelitangolla.

 

Forest club

4 cl     Gustav Metsä Gin

2 cl     sitruunamehua

2 cl     puolukkasiirappia

            kananmunanvalkuainen

Valmistetaan ravistamalla ja tuplasiivilöidään cocktaillasiin.

 

 

Sulje mainos Tilaa Shaker