Baarisiirapit ovat täällä taas

Kaikki kaukaisella yhdeksänkymmentäluvulla baarissa työskennelleet tai tiskillä notkuneet muistavat voimakkaan väriset makeat baarisiirapit, joilla taiottiin cocktaileihin makua ja väriä. Nämä juoman raaka-aineet hävisivät sittemmin, kun luonnollisuus valtasi tilaa cocktaileissa ja sokerin määrästä juomissa oltiin huolissaan. Nyt kuitenkin tuntuu, että baarisiirapit ovat tekemässä paluun tiskin taakse.

Tuomas Hämäläisen voittojuomassa oli 
punaherukka-karviaismarjasiirappia.

Alalla jo 27 vuotta ollut, nykyisin Marskin pääbaarimestarina toimiva Jan Lindgren on nähnyt baarisiirappitrendin vaihtelevuuden.

– Yhdeksänkymmentäluvulla käytettiin paljon baarisiirappeja, mutta ne katosivat

2000-luvulle tultaessa. Tuolloin trendiksi tuli, että jokainen baari keitteli omat siirappinsa, Lindgren kertoo.

– Nyt tuntuu, että kaupalliset baarisiirapit ovat tulleet takaisin, tosin erilaisina kuin ennen. 

Valmiita baarisiirappeja saatetaan karsastaa, koska niissä ei ole samaa käsityöläisyyden rouheutta kuin itse tehdyissä, mutta Lindgren näkee kaupallisissa baarisiirapeissa paljon hyvää sekä baarityöskentelyn että asiakkaan kannalta.

– Kun käyttää valmista baarisiirappia, voi luottaa siihen, että cocktailista tulee aina

saman makuinen, jos samalla reseptillä tehdään. Valmis baarisiirappi on luotettava raaka-aine ja se säästää baarimestarilta myös merkittävästi aikaa, kun ei siirappia tarvitse itse keitellä. Tasapainoiseen cocktailiin tarvitaan sokeria tuomaan makeutta, joka taas korostaa aromeja. Valmiilla baarisiirapilla tämän saa helposti aikaan.  

Sokeria on aina käytetty alkoholin maun taittamiseen, sittemmin juoksevassa muodossa, joten baarisiirapit ovat siinä mielessä hyvinkin vanha asia. Aikaisemmin alkoholi saattoi olla itsessään myös niin karmivan makuista, että sen makua oli pakko pyöristää sokerilla. Nyttemmin tisleiden maut ovat hienostuneita ja monipuolisia itsessäänkin, mutta edelleen baarisiirapilla saa juomaan sekä lisää makua että suutuntumaan paksuutta, jolloin muut maut erottuvat. 

Riku Hannulan juomaan makua toi
lemon pie -siirappi.

Toki baarisiirapit ovat muuttuneet ajan kuluessa. Poissa ovat kirkuvan väriset siirapit ja eikä erilaisia fantasiamakujaan näy. 

– Nykyään tehdään paljon erilaisia makuyhdistelmiä siirapeista, vinkkaa Lindgren.

Kun ennen siirappi saattoi olla mansikan makuinen, nyt marjaan yhdistetään myös jokin mauste tai yrtti. Samassa baarisiirapissa saattaa olla myös happoa ja suolaakin – näin siinä on kaikki ne maut, jolla aromeja tuodaan esille. Lisäksi tarvitaan vain alkoholi ja pidentäjä. 

Lindgren itse pitää baarisiirapeissa eniten marjojen ja yrttien yhdistelmistä ja on sitä mieltä, että nämä erilaiset yhdistelmäsiirapit ovat juuri niitä baarisiirapin muotoja, jotka nyt kiinnostavat baarimestareita osana trendikkäitä cocktaileja.  

Baarisiirappeja valmistava Modo on kisauttanut baarimestareita viime vuosina baarisiirappien luomisessa.

Mikko Hokkanen oli käyttänyt
siirapissaan variksenmarjaa.

Kilpailun palkinto on houkutteleva – voittajan kehittämästä baarisiirapista tulee kaupallinen tuote. Tänäkin vuonna kilpailussa nähtiin monenlaisia baarisiirappeja niin siitepölystä, hibiscuksesta kuin pihlajansilmustakin. Mielenkiintoisia yhdistelmiä olivat myös fenkolinsiemen-lakritsi, ruusu-rosépippuri, mustikka-laventeli ja pizzansävytteinen chili-oregano.

Siirappikisan voittajaksi nousi Tuomas Hämäläinen punaherukka-karviaismarjasiirapilla kehitetyllä juomalla, toiseksi tuli Riku Hannula lemon pie -siirapista valmistetulla mocktaililla ja kolmannen sijan nappasi Mikko Hokkanen variksenmarjasiirappi-juomallaan. 

Anikó Lehtinen on ravintolataustainen juoma-vaikuttaja, lehtori, toimittaja ja olutkirjailija, joka opettaa elämys-alan opiskelijoita Laureassa, kirjoittaa väitöskirjaa oluesta ja toimii Suomen Baarimestareiden Kannattajayhdistyksen (FBSK) hallituksessa. Vapaa-aikanaan Anikó hengaa ravintoloissa, juo hyvää kahvia ja etsii uusia ilmiöitä.