Tuula Sumkinin mukaan mara-alan edustajat ovat ilahduttavan innolla mukana aina, kun omaan alaan liittyvää koulutusta ollaan kehittämässä.
Tuula Sumkinin mukaan mara-alan edustajat ovat ilahduttavan innolla mukana aina, kun omaan alaan liittyvää koulutusta ollaan kehittämässä.

Baarialan koulutuksen tulevaisuus valoisa koronasta huolimatta

Vaikka koronaepidemia on vaikuttanut koulutuksen järjestäjien arkeen, eivät haasteet vielä näy koulutustilastoissa. Tutkintoja kehitetään alan kanssa yhteistyössä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Opetusneuvos Tuula Sumkin Opetushallituksen ammatillisen osaamisen yksiköstä kehuu alan aktiivisuutta koulutuksen kehittämisessä.

Koronaepidemia on Shakerin haastattelemien opettajien kokemuksen mukaan vaikuttanut baarialan opettamiseen niin hyvässä kuin pahassa, mutta vaikutukset eivät näy vielä Opetushallituksen tilastoissa. Sekä ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkintoa että majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkintoa on suoritettu vuonna 2020 itse asiassa enemmän kuin vuonna 2019. Opetusneuvos Tuula Sumkinin mukaan koronan vaikutukset suoritusmääriin tulevat kuitenkin todennäköisesti näkymään viiveellä, kun koronavuonna aloittaneiden olisi määrä valmistua.

Eri puolilla Suomea on eroja niin paikallisessa koronatilanteessa kuin koulutuksen järjestäjissä, minkä vuoksi valtakunnallista yleistystä tilanteen vaikutuksista alan koulutukseen on vaikea tehdä. Sumkin on ollut yhteydessä muutamiin koulutuksen järjestäjiin, ja osalla hakijamäärät ovat viime vuonna olleet normaalia pienemmät. Sumkinin kontaktien mukaan opintojen järjestely ja osaamisen näytöt on saatu tilanteesta huolimatta hyvin järjestettyä.

– Vaatii paljon yhteistyötä opettajilta, työpaikoilta ja opiskelijoilta, että kaikki saadaan onnistumaan.

Digitaalisuudesta apuja näyttöihin

Näyttöjen kohdalla on pitänyt pohtia uusia keinoja osaamisen todentamiseen. Opetushallitus toteuttikin syksyllä suuren suosion saaneen kolmen webinaarin sarjan, jossa havainnollistettiin koulutuksen tarjoajille, miten digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää näytöissä.

– Oikeilla työkaluilla esimerkiksi työelämän arvioija voi osallistua näyttöön etänä, ja silti seurata sitä kuin paikalla ollessaan, sekä tehdä kysymyksiä ja tarkennuksia.

Tilanne on vaatinut myös lainsäädännön väliaikaisia muutoksia. Laki nimittäin määrittelee hyvin tarkasti, että ammatillinen osaaminen pitää osoittaa käytännön työtehtävissä aidoissa työtilanteissa. Tämän toteuttaminen on vaikeaa, jos ei ole tarjolla paikkoja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

– Tällä hetkellä on tehty ammatillisen koulutuksen lakiin väliaikainen muutos, joka on voimassa vuoden 2020 heinäkuusta tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. Muutos mahdollistaa osaamisen osoittamisen myös muissa ympäristöissä kuin työelämässä. Tätä tullaan jatkamaan tarvittaessa koronatilanteen mukaan.

Näytöt voidaan siis koronaepidemiasta johtuvista syistä toteuttaa esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa, kunhan suoritetut tehtävät vastaavat mahdollisimman hyvin oikeita työtehtäviä ja -prosesseja.

– Pyrkimys on, että ammattiin valmistuvien opiskelijoiden kohdalla ei tulisi turhaa viivytystä.

Kouluttautuminen kriisin keskellä suositeltavaa, mutta haasteellista

Sumkin pitää tärkeänä, että nyt kun monella alalla työskentelevällä työmäärä on vähentynyt, koulutuksen järjestäjät tarjoai­sivat mahdollisuuden kehittää itseään esimerkiksi tutkinnon osa kerrallaan. Tämä ei aikaisemmin ollut mahdollista, koska koulutuksen järjestäjän rahoitus perustui koko tutkinnon suorittamiseen, kun nyt rahoitusperusteena voi olla yksittäinen tutkinnon osa. Yhtälö on kuitenkin haastava, koska alalla jo työskenteleville suunnattu erikoisammattitutkinto toteutetaan useimmiten oppisopimuspohjaisena, mikä edellyttää voimassa olevaa määräaikaista työsopimusta ja vähintään 25 työtuntia viikossa. Oppisopimusta ei voida solmia, jos nämä ehdot eivät täyty.

– Työnantajan täytyy siis olla sitoutunut ja mahdollistaa työntekijälle oman osaamisensa parantaminen.

Sumkin kuitenkin uskoo, että vaikka tilanne alalla on tällä hetkellä vaikea, tullaan osaajia tarvitsemaan myös jatkossa. Hän kannustaakin kouluttautumaan, jos siihen vain on mahdollisuus.

– Haluaisin myös yleisesti matkailu- ja ravintola-alalle sanoa kovasti tsemppiä ja jaksamista, jotta päästään tämän hankalan ajan ohi. Täytyy tietysti olla rehellinen sen suhteen, että tämä tilanne kouraisee mara-alaa todella syvältä.

Koulutuksen tulevaisuus valoisa

Tulevaisuudessa on kuitenkin valon pilkahduksia ainakin alan koulutuksen saralla. Vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkintoja suoritettiin 63 kappaletta, joista 42 suuntautui baarialan osaamisalueeseen. Anniskeluala siis kiinnostaa ainakin ravintola-alalle hakeutuvia nuoria. Koulutuksen tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi antamalla kehitysehdotuksia suoraan Opetushallitukselle, Ravitsemisalan työelämätoimikunnalle tai olemalla yhteydessä alan oppilaitosten tai liittojen kautta. Aina kun tutkinnon perusteita uudistetaan, haetaan tietoa esimerkiksi työpajojen kautta.

– Työpajaan ovat tervetulleita alan toimijat ja työelämän sekä koulutuksen järjestäjien edustajat. Kuulemme mielellämme, minkälaisia heidän näkemyksensä ovat alan tulevaisuudesta. Yhteinen keskustelu on tavattoman tärkeää kaikille.

Sumkin kehuu mara-alan aktiivisuutta.

– On erittäin ihanaa huomata, että halutaan olla mukana vaikuttamassa oman alan kehittämiseen ja tulevaisuuteen sekä siihen, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Se on mahtava juttu! 

Julkaistu Shakerissa 1/21.

 

 

Tilaa Shaker!

Sulje mainos Tilaa Shaker