Anikó Lehtinen: Täytyykö juomalla olla tarina?

Olen ollut pitkään ravintola-alalla ja kuluttanut tiskin molempia puolia kiitettävästi. Viime aikoina olen huomannut yhden hyvin merkittävän muutoksen. Juomilla, niin oluilla, viineillä, tisleillä kuin cocktaileillakin on nykyään tarina.

Ennen, kun ostit baarista juoman, sen arvo oli pitkälti maussa, brändissä ja hinnassa. Oli hintavetoisia tuotteita eli niitä halpoja, ja sitten kalliimpia, joissa maksoit joko raaka-aineiden laadusta tai brändistä. Henkilökunta tarjoili nämä samanarvoisesti ja yleensä kallista ostettiin vähemmän, halpaa enemmän.

Viime aikoina tilanne on muuttunut merkittävästi. Ihmiset janoavat nykyään tuotteilta ja brändeiltä enemmän tietoa kuin ennen, etsitään omia arvoja sekä samaistumiskohteita, ja ollaan kiinnostuneita tuotteista syvemmin. Samalla alan kehitys kertoo, että kuluttajat juovat entistä vähemmän alkoholia ravintoloissa ja nuoret aikuiset entistä vähemmän alkoholia noin yleensäkin, joten alan täytyy reagoida tähän.

Yhtenä ratkaisuna kehityksen pysäyttämiseen on ravintolan asiakaspalveluun ja alan kisoihin ilmestynyt tarinallisuus. Myytävät brändit eivät ole vaan laadun tae, vaan niissä on erilaisia tarinoita, jotka vetoavat tunteisiimme. Nämä tarinat voivat liittyä tuotteen alkuperään yksittäiseen paikkakuntaan asti, tuotteen takana olevaan henkilöön tai jopa historialliseen tapahtumaan. Brändit rakentavat näitä tarinoita ja viestivät niitä voimakkaasti osana omaa markkinointiaan.

Tarinoista on selkeästi tullut osa tuotteen arvoa ravintola-alalla. Tämä mukailee yleistä kehitystä, koska näin on käynyt markkinoinnissa muutenkin. Ravintola-alan tarinallisuus on kuitenkin erilaista, koska tuotteen tarinoita kertovat ihmiset ihmisille baarissa osana asiakaspalvelukokemusta ostotilanteessa, kun muuten näet ja kuulet tarinat osana tuotteen markkinointia. Tarinallisuus on muuttanut ravintola-alaa ja lisännyt asiakaspalvelun merkitystä. Kun ennen asiakkaan ja henkilökunnan kommunikaatio on saattanut rajoittua tuotteen tilaamiseen ja hinnan kertomiseen, nyt tarinallisuuden avulla on mahdollista palvella asiakasta paremmin tarjoamalla tarinan tuotteen lisäarvoksi.

Tarinallisuuden avulla on mahdollista palvella asiakasta paremmin.”

Sama tarinallisuuden kehitys näkyy myös alan kilpailuissa. Nykyään melkein jokaisessa drinkkikisassa kilpailija esittää oman juomansa tarinan osana kilpailusuoritusta. Tämä on erinomainen tapa harjoitella asiakaspalvelukokemuksen tarinallisuutta kilpailuissa, onhan osa baarimestarin ammattitaitoa omien juomasekoitusten luominen. Nykyään siihen kannattaa luoda juoman tarina samalla myös tiskin takana, eikä vaan kilpailuissa. Ja kun oman tarinansa esittää kilpailussa parhaimmillaan satojen ihmisten edessä, se on helppo tehdä myös asiakaskohtaamisessa.

Tarinallisuudella saadaan voimaa ravintolamyyntiin, elämyshän on se, mitä ravintolasta tullaan hakemaan. Tarinallisuus sopii siihen kuin nenä päähän!

Anikó Lehtinen on Olutliiton puheenjohtaja ja FBSK:n hallituksen jäsen