Anikó Lehtinen: Maailma paremmaksi cocktaileilla!

Ympäristö ja eettisyys ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille, varsinkin 2000-luvun puolella aikuiseksi kasvaneille, aktiivisesti baarissa käyville asiakkaille. Ruokateollisuus on vastannut monin eri tavoin kuluttajien haluun tukea omilla valinnoillaan kestävää kehitystä, mutta juomapuolella tuntuu olevan hiljaisempaa. Miten ja missä kuluttaja juo, jos hän haluaa tehdä maailmasta paremman paikan itselleen ja tuleville sukupolville?

Kestävän kehityksen baariajattelu tai ainakin siitä viestiminen on vielä aika harvinaista baarimaailmassa. Eettisten ja ympäristövalintojen taustalla olevat erikoisruokavaliot ovat yleistyneet, joten jokaisen baarin kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi vegaaneille voidaan nostaa erilaisia juomavaihtoehtoja, ovat ne sitten cocktaileja tai vaikka olutta.

Lisäksi monia kiinnostaa raaka-aineiden tai juoman alkuperä. Lähituotantoa arvostetaan ja ruokalistoissa näkeekin mainittavan ruuan tuottamispaikan. Näin voisi olla juomissakin. Jos käytetään kotimaista, tietyltä paikkakunnalta kotoisin olevaa marjamehua, hauska yksityiskohta cocktail-listassa on merkitä mehun alkuperä.

Ruokateollisuudessa on ollut pitkään tuttu termi nose to tail, joka on useassa yhteydessä tarkoittanut niin eläin- kuin kasviperäisten raaka-aineiden kokonaisvaltaista käyttöä. Käyttämällä harkitusti koko raaka-aine saadaan vähennettyä hävikkiä ja jopa säästettyä raaka-ainekustannuksissa. Olen odotellut, milloin tämä sama ajattelu nousee enemmän esiin myös baarimaailmassa.

Nykyisten baaritrendien mukaan juomiin käytetään paljon hedelmiä ja mausteita, koristeet voivat olla mielikuvituksellisen runsaita sisältäen montaa komponenttia, jolloin hävikkiä tulee paljon. Perus­asioissa on kuitenkin myös helppo toimia toisin, esimerkiksi miettimällä käyttöjärjestystä. Hedelmistä juomiin voidaan käyttää taloudellisesti sekä kuoren eteeriset öljyt, mehu että hedelmäliha. Ovat baarimestarit keitelleet cordialiakin hävikkisitruunoista, siinäpä on oiva tapa käyttää baarin sitrukset!

Kestävän kehityksen baarityöskentelyyn kuuluu tietysti myös sesonkiluonteisuus. Raaka-aineita voi käyttää silloin kun niiden kausi on Suomessa, jolloin usein ympäristöhaitat vähenevät. Tätä sesonkiluonteisuutta kannattaa myös kommunikoida baarissa vahvemmin, koska se on voimakkaasti esillä nyt kuluttajamaailmassa.

Isompi ja pitkäjänteisempi asia on uusien baarimestareiden opettaminen niin, että tulevaisuudessa käytämme entistä taloudellisemmin raaka-aineita ja mietimme ainesosia siitä näkökulmasta, mikä niiden ympäristö- ja eettinen kuormitus on. Tässä koko ala, me Suomen Baarimestareiden ja Kannattajien Kerho sekä tietysti alan oppilaitokset olemme avainasemassa. Tehdään kestävää, ympäristöystävällistä juomakulttuuria myös tulevaisuuden sukupolville!

Anikó Lehtinen

Julkaistu Shakerissa 3/2019.

Kirjoittaja on Olutliiton puheenjohtaja ja FBSK:n hallituksen jäsen