Näyttelijän ja juontajan töistään tunnetun Mikko Leppilammen yrityksen liikevaihdosta yli puolet on aina tullut yksityis- ja yritystapahtumista. Maaliskuun 13. päivän jälkeen niitä ei ole tänä vuonna ollut.

– Me, joilla on jotakin muutakin, pärjäämme. Mutta tuolla on catering- ja tekniikkafirmoja, ammattimuusikoita, tanssijoita, turvallisuuspuolen yrittäjiä ja sirkustaiteilijoita eli iso kirjo tapahtuma-alan ammattilaisia aidosti pulassa. Heillä ei ole muuta. Tilanne on jatkunut pitkään, ja jatkuu vielä, Leppilampi sanoo.

Hänen mukaansa ala ei selviä ilman rahallista tukea valtiolta. Tähän asti käytössä olleet tukimallit eivät ole osuneet tapahtumayrityksiin.

– Keväällä esitellyt mallit eivät oikein toimi tapahtuma-alan yrityksille, koska ala on sesonkiluonteista, eikä aina ole näyttää tarvittavia lukuja vertailujaksolta. Ala on vielä sillä tavalla haasteellinen, että sitä ei voi käynnistää yön yli. Jos messut tai yrityksen pikkujoulut on peruttu, on uudestaan varattava paikat, ihmiset ja esiintyjät.

Leppilammen mukaan päättäjien tasolla ei juuri ole alan ymmärrystä, eikä sitä kovin pitkään ole ollut kootusti alan sisälläkään. Etujärjestökin perustettiin vasta kriisin ollessa jo päällä. Tapahtumateollisuus ry on pystynyt osoittamaan alan liikevaihdoksi noin 2,35 miljardia euroa, josta yli 90 prosenttia on pandemian myötä kadonnut. Uusimmankin esityksen mukaisen kustannustuen ehtojen pitäisi siis täyttyä heittämällä.

Onko oikeasti niin, että vasta julkinen paine saa päättäjät liikkeelle?”

Leppilampi sanoo kysyneensä joiltakin konkaripoliitikoilta, onko oikeasti niin, että vasta julkinen paine saa päättäjät liikkeelle.

– Valitettavasti vastaus on ollut, että niin kauan mitään ei tapahdu, kun painetta ei tule. Onhan sellainen huutokilpailu lapsellista, mutta jos muutkin niin tekevät, täytyy varmaan meidänkin, Leppilampi pohtii.

Hänen mielestään näkyvän työn tekijöillä on nyt paikka korottaa ääntään.

– Alalla on tekijöitä, jotka tavoittavat jo sometileillään niin valtavan määrän ihmisiä, että aihe nousee valtamedian uutisiin, ja se on pakko ruveta ottamaan tosissaan, Leppilampi toteaa.

Ammattitaito vaarassa kadota

Tapahtumien tekijät ovat huomanneet, että tehtaiden sulkemisten yhteydessä ministerit käyvät paikan päällä ihmettelemässä, kun muutama sata ihmistä jää työttömiksi. Tapahtuma-alalla kyse on kymmenistä tuhansista vakituisista työpaikoista ja vielä suuremmasta määrästä tilapäisiä ja kausiluonteisia töitä.

– Jos alan annetaan kuolla pois ja Suomesta katoaa ammattimainen tapahtumaosaaminen, tilalle tulevat suuret ulkomaiset jätit, jotka ottavat markkinat haltuun.

Paradoksaalisesti paras lääke pandemiaa vastaan on juuri tapahtumajärjestäjien ammattitaito. Nyt mahdollisuus elinkeinonsa harjoittamiseen on viety heiltä, jotka nimenomaan osaavat ottaa turvallisuuden huo­mioon. Leppilampi muistuttaa, että tapahtumat ovat paljon muutakin kuin kymmenien tuhansien ihmisten puistofestareita.

– On paljon yritystapahtumia, teatteriesityksiä ja yhtiökokouksia, joita kulunvalvonnalla ja ammattitaidolla voidaan toteuttaa turvallisesti ja vastuullisesti, hän sanoo.

Leppilammen mielestä valtiovallalla on oma vastuunsa tapahtuma-alan vaikeasta tilanteesta.

– Ala on ollut voimakkaassa kasvussa jo kaksi vuosikymmentä. Siksi alalle on kouluttautunut, mutta myös houkuteltu, paljon ihmisiä.

Katse tulevaan

Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet tapahtuma-alan toimijat katsovat jo tulevaisuuteen. Mikko Leppilampi itse on puuhamiehenä Suvilahti Event Hub -hankkeessa, ja on huomannut sen ympärillä toiveikkuutta.

– On huojentavaa, että onpa kyseessä rakennusyhtiöt, hotellit tai ravintoloitsijat, lipunmyyntifirmat tai promoottorit, kaikilla on jo katse tulevassa. Nyt on hyvä aika toimia, hän sanoo.

Leppilammen kokoama konsortio edistää monikäyttöistä tapahtuma-areenaa osaksi Helsingin kaupungin tulevaa Suvilahden tapahtuma-aluetta Kalasataman kyljessä. Hanke vastaa alan tarpeeseen, sillä pääkaupunkiseudulta on puuttunut rock-klubin ja jäähallin välimuotona keskikokoinen areena kolmesta viiteen tuhanteen henkilön yleisöille. Sellaista tarvitaan myös tv:n live-tapahtumille; Voicen ja Talentin tapaisille formaateille.

– Niitä katsoo miljoona ihmistä, mutta ei ole mahdollisuutta päästä katsomoon paikan päälle. Tämä on yksi osa, mutta paljon alan tarjontaa on tähän asti myös ohittanut Suomen kokonaan. Ei ole sopivan kokoluokan paikkaa, jota kansainvälisen tason huippu-dj:t, räppärit ja koomikot voisivat käyttää. Kaiken tapahtumallisuuden monimuotoistuminen, kuten key note -sisältöjen ja e-sports-tapahtumien suosio, luovat ison tarpeen.

Hankkeen ydinryhmä muotoutui jo melkein kahdeksan vuotta sitten. Leppilammen lisäksi siihen kuuluvat Jyrki Hytti, joka on perustanut av-tekniikan suomalaisen edelläkävijän Eastwayn, joka on sittemmin muuttunut Bright Finlandiksi, ja Aarni Kuorikoski, jonka alaa ovat broadcasting-kalusto ja studiovuokraus.

Kolmikko tutki ensin mahdollisuutta toteuttaa hanke lentokentän lähelle työnimellä Aviapolis Studios. Pitkälle kehitetty hanke kariutui, kun valtio päätti yllättäen myydä rahoittajana ja maanomistajana olleen Lentoasemakiinteistöt-yhtiön.

– Kahdeksan kuukautta piti vain seistä paikoillaan, eikä oikein tiennyt, mihin suuntaan mikäkin kehittyy. Sillä välin ehti kaupungin johtokin vaihtua.

Päälle käveltävyys tavoitteena

Samaan aikaan Helsinki halusi satsata tapahtumallisuuteen, ja kaupunki alkoi kehittää Suvilahteen tapahtumakeskittymää. Leppilampi täydensi konsortiotaan arkkitehdeillä Sami Horto ja Kalle Soini. Mukaan tuli myös pitkän linjan kiinteistökehittäjä ja -rahoittaja Hannu Lokka. Heidän tarjoamansa Suvilahti Event Hub on pohjana tulevalle suunnittelukilpailulle.

– Hanketta halutaan tehdä avoimessa yhteistyössä kaupungin ja kaikkien tapahtumatoimijoiden kanssa, Leppilampi sanoo.

Event Hubin keskiössä olisi 120x40 metrin kokoinen areena, jota voisi käyttää yhtenäisenä tai jakaa äänieristeseinillä osiin. Sisäkorkeutta olisi 19 metriä. Kompleksiin kuuluisi myös ravintola- ja myymälätiloja sekä alan yritysten toimitiloja. Tapahtumahubi sijoittuisi Suvilahden koilliskulmaan. Leppilammen mukaan tavoitteena on päälle käveltävyys esimerkiksi Allas Sea Poolin tai Oslon konserttitalon tapaan.

– Silloin rakennus voi toimia osana ulkoilmatilaisuuksien katsomoa ja ylipäätään kaikkien kaupunkilaisten puistomaisena tilana, Leppilampi sanoo.

Hän arvioi hubin suunnitteluun kuluvan kaksi vuotta ja rakentamiseen saman verran, jolloin avajaisia voitaisiin viettää vuodenvaihteessa 2024–2025.

Tilaa Evento!

Tilaa digilehti!