Pörssiyhtiö NoHo Partners julkisti tammi-maaliskuun tuloksensa vasta 9. kesäkuuta. Jo aiemmin yhtiö on perunut osingonjakoesityksensä yhtiökokoukselle.

Koronapandemia leikkasi maaliskuun liikevaihtoa vuoden takaisesta 10,7 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 9 miljoonaa. Tämä painoi koko ensimmäisen kvartaalin 6,6 miljoonaa euroa tappiolle, vaikka tammi-helmikuu sujui hyvin.

Osakekohtainen tulos tammi-maaliskuulta sukelsi 0,15 eurosta 0,45 euron tappioksi eli yli 400 prosenttia. Yhtiöllä on koronapandemian vaikutusten hallitsemiseksi kolmivaiheinen suunnitelma, jonka ensimmäinen vaihe oli määrätietoinen sopeuttaminen. Se tarkoitti melkein koko henkilöstön määräaikaista lomauttamista. Parhaillaan liiketoimintoja käynnistetään asteittain ja toimipisteittäin ”rajoitetussa liiketoimintaympäristössä”. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla yhtiön ravintoloista oli auki noin 130, eli noin sata oli edelleen suljettuina.

Viranomaisrajoitusten asteittainen poistuminen paljastaa, kuinka moni alan yhtiöistä ei selviydy. Vikström arvelee koronan kaatavan 10-20 prosenttia ravintoloista.

– Uskomme, että ravintolamarkkina palautuu viime vuoden tasolle vuoden 2021 aikana, mutta kapasiteettia tulee poistumaan. Kilpailutilanne ei kuitenkaan oleellisesti muutu alalla, jolla on matala tulokynnys, Vikström sanoo.

Kilpailutilanne ei kuitenkaan oleellisesti muutu alalla, jolla on matala tulokynnys.

Huhtikuun aikana yhtiö neuvotteli 70 prosenttiin Suomen vuokrasopimuksistaan kahden kuukauden vuokravapauden. Tanskassa ja Norjassa valtiot kattavat noin 80 prosenttia kriisin aikaisista vuokrasopimuksista. Konserni käy parhaillaan vuokranantajien kanssa lähikuukausia koskevia vuokraneuvotteluita.

Suomessa valtiovallan päätöksenteko ravintoloiden tukemisessa on ollut hitaampaa kuin esimerkiksi NoHon toimintamaissa Norjassa ja Tanskassa, mutta Vikström on tukeen kuitenkin tyytyväinen.

– Koskaan aikaisemmin ravintola-ala ei ole saanut valtion tukea. Nyt saamme takaisin osan maksamistamme veroista, Vikström toteaa.

Hän on tyytyväinen Suomessa virinneeseen keskusteluun alkoholin ulosmyynnin laajentamisesta ravintoloille. Tärkeämpää olisi kuitenkin ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäveron alentaminen.

– Kriisin aikana suomalaiset ovat hörppineet kotivarastonsa tyhjiksi. Nyt matkustamisen avautuessa vähäinenkin ostovoima viedään Viroon. Olisi järkevää saada osa kulutuksesta verotettua Suomessa, Vikström sanoo.