Alkoholikilpailut voidaan jakaa karkeasti laatukilpailuihin ja eri tuotteita vertaileviin niin sanottuihin aitoihin kilpailuihin.
Laatukilpailuita ovat esimerkiksi International Wine and Spirits Competition (IWSC), International Wine Challenge (IWC) ja Decanter World Wine Awards (DWWA). Yhteistä näille on, että jokaisessa sarjassa jaetaan kymmeniä tai jopa satoja mitaleja, sillä palkitsemisperusteena on sijoittuminen johonkin laatuhaarukkaan yleensä sadan pisteen asteikolla.
Koska skaalat kilpailuissa vaihtelevat suuresti, ilmiö on johtanut siihen, että palkintolistan terävimpään kärkeen on syntynyt ylikategorioita: platinaa, tuplakultaa, grand goldia, mastersia ja niin edelleen.
Tavatonta ei ole sekään, että tiettyihin kilpailuihin mukaan ilmoitetut tuotteet saavat kaikki jonkin värisen mitalin, joskus useampiakin.
Kun perataan esimerkiksi World Spirits Awards -kilpailun palkintokaappia, selviää että kilpailussa oli eri sarjoissa mukana kaikkiaan 485 tuotetta ja näille jaettiin yhteensä 505 mitalia. Vain viisi tuotetta jäi mitalisijojen ulkopuolelle ja samalla vähintään hopeamitaliin ylsi 472 tislettä.
Aidoissa kilpailuissa taas eri tuotteita vertaillaan rinnakkain ja palkitaan kussakin sarjassa yleensä kolme parasta alkoholijuomaa kulta-, hopea- ja pronssimitalein. Lisäksi usein valitaan vielä sarjavoittajien väliltä eniten tuomaristoa miellyttänyt tuote, joka sitten nimetään koko kilpailun voittajaksi kuten Champion Beer of Britain tai Suomen Paras Olut.
Pikatie näkyvälle markkinapaikalle
Kilpailujen sekamelskassa ongelmaksi tulee, että etenkin kuluttajilla laatukilpailut ja aidot kilpailut menevät helposti sekaisin. Lisäksi tuotteiden markkinoinnissa käytetään tarkoituksella urheilukilpailuista tuttua sanastoa, jolloin kuluttajat eivät osaa epäillä, että samassa kategoriassa olisi jaettu vaikka 20 kultamitalia.
Kun systeemin tietää, se ei enää herätäkään luottamusta.
– Nämä kilpailut tunnistaa myös siitä, että on äärimmäisen vaikeaa löytää netistä virallista tuloslistaa, sanoo Robert Kubala Mathildedalin kyläpanimosta.
Aidoissa kilpailuissa eri tuotteita vertaillaan rinnakkain ja palkitaan kussakin sarjassa yleensä kolme parasta alkoholijuomaa kulta-, hopea- ja pronssimitalein.
Kilpailut kuluttajan ja ammattilaisen apuna
Laatukilpailut voivat kuitenkin olla hyviä työkaluja juomien tuotekehitykseen, koska niissä myönnetyt mitalit kertovat nimenomaan juomien senhetkisestä laadusta. Mitä tunnetumpi ja arvostetumpi laatukilpailu on kyseessä, sitä paremmin siitä saadut mitalit auttavat myös kuluttajaa valintatilanteissa.
Etenkin asiakaspalvelutilanteissa meriitit aidoista kilpailuista tarjoavat huomattavasti paremmat lähtökohdat sekä kuluttajalle juoman valintaan että ammattilaiselle sen suositteluun.
Toki silloinkin pitää ensin varmistua kilpailun luotettavuudesta, eikä se ole aina helppoa. Kotimaisista kilpailuista ainakin Vuoden olut ja Suomen Paras Olut -kilpailujen luottamuspääoma on hyvä.
EBCU:n eli Euroopan oluenkuluttajien liiton antama auktorisointi on myös tunnustus siitä, että kilpailu on ammattitaitoisesti järjestetty ja sillä on uskottava status. Maailmassa toki vain pieni määrä kilpailuista on saanut EBCU:n laatutakuun. Niistä tunnetuimmat ovat European Beer Star ja World Beer Cup.
– Euroopan ja Suomen näkökulmasta vakavasti otettavia olutkilpailuja ovat SPO:n lisäksi European Beer Star ja globaalisti World Beer Cup. Kaikki muut ovat sisäsiittoista hömppää, toteaa erään tunnetun ja paljon palkintoja saaneen pienpanimon johtaja.
EBCU:n auktorisoimat olutkilpailut
European Beer Star on vuodesta 2004 järjestetty kilpailu eurooppalaista alkuperää oleville oluille. Kilpailussa arvioidaan oluita 60 eri sarjassa. Osallistumiselle ei ole maantieteellisiä rajoituksia, kunhan vaan mukaan ilmoitettu olut edustaa jotain eurooppalaista tyyliä.
World Beer Cup -kilpailun järjestää yhdysvaltalainen Brewers Association. Kilpailua ei pidä sekoittaa World Beer Championships-, World Beer Awards- tai World Beer Challenge -kilpailuihin. Tämä erittäin arvostettu kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja siinä on yli 90 sarjaa, joista kaikista palkitaan kolme parasta olutta. Tänä vuonna Laitilan Imperiaali Stout voitti kultaa englantilaistyylisten imperial stoutien sarjassa. Tätä ennen paras suomalaismenestys oli Sinebrychoffin Light Beerin hopeamitali gluteiinittomien oluiden sarjassa vuonna 2008.
Birra dell'Anno -kilpailun takaa löytyy italialainen pienpanimojärjestö Unionbirrai. Eri kilpasarjoja on yhteensä 37.
Brussels Beer Challenge järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012 ja se on, monien yllätykseksi, ensimmäinen ammattimainen olutkilpailu Belgiassa. Tänä vuonna kilpailu järjestetään marraskuun alussa. Viime vuonna mukana oli eri 59 kategoriaa, ja kansainvälisessä tuomaristossa istui myös Suomen Pekka Kääriäinen. Mitaleitakin saatiin, kun Flying Dutchmanin oluet voittivat kultaa ja kaksi pronssia sekä Ruosniemen Panimon Arkkitehti-olut sarjassaan hopeaa.
Dutch Beer Challenge on kansallinen kilpailu, joka järjestettiin viime maaliskuussa vasta neljättä kertaa. Mukana oli 397 olutta 67 panimolta. Alankomaiden parhaaksi olueksi valittiin Bronchorster Nightporter.
Austrian Beer Challenge on itävaltalaisen oluenkuluttajien etujärjestön järjestämä kansallinen kilpailu. Samassa yhteydessä pidetään myös suosittu kotiolutkilpailu.
