Uusi alkoholilakiehdotus ja ravintola-ala – hyvät ja huonot puolet?

Näyttää siltä, että alkoholilakiehdotus olisi menossa eduskuntaan. Uudessa lakiehdotuksessa on monta hyvää asiaa myös ravintolapuolelle, vaikka mediassa huomion aiheena on ollut kauppojen prosenttirajan nosto. Täysin positiivinen ei uusi lakiehdotus kuitenkaan ole, vaan siinä on monia aukkoja, jotka vaikeuttavat ravintola-alan toimintaa.

Jos tarkastellaan nykyistä alkoholilakia, täytyy heti todeta, että se on sekä vanhentunut että monista kohdistaan tulkinnanvarainen. Valitettavasti uuteenkin lakiehdotukseen sisältyy useita ongelmia ravintola-alan kohdalla, jotka syövät kilpailukykyä, luovat epävarmuutta ja lisäävät byrokratiaa. Ongelmallisin on ehdotus siitä, että asiakas saisi tuoda tilausravintolaan omat alkoholijuomat. Muita alan kannalta vaikeita asioita ovat ehdotukset alkoholiviranomaisten laajasta määräystenanto-oikeudesta, järjestyksenvalvojapakosta anniskeltaessa kello 1.30 jälkeen ja kuntien oikeudesta kieltää anniskelu kello 1.30. Positiivista on taas muilta osin huomattava säädösten purku.

Ravintola-ala kilpailee jo nyt muualta tuodun alkoholin kanssa, ja alaa leimaa myös raskas verotus, joka tuo myös valtiolle enemmän verotuloja ja työllisyyttä kuin ulkomailta tai kaupasta hankittu alkoholi. Alkoholin korkeasta hinnasta noin 35–40 prosenttia aiheutuu veroista ja muista laeista. Ravintola-alkoholin kalleutta voi tarkastella myös myynnin vähenemisen kautta; anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on romahtanut kahdessakymmenessä vuodessa 20 prosentista 10 prosenttiin.

Uudessa alkoholilakiehdotuksessa kalliin ravintola-alkoholin ongelmaa ehdotetaan ratkaistavaksi siten, että asiakas saisi tuoda omat alkoholijuomat tilausravintolaan. Kuluttajalle tämä kuulostaa hyvältä, mutta alkoholin myynnistä saaduilla tuloilla on ratkaiseva merkitys ravintoloiden kannattavuudelle. Lakiesityksen taustalla on halu tukea maatilamatkailua ja siirtää juhlimista ravintoloihin. Tosiasiassa asiakkaan omien alkoholijuomien salliminen ravintoloissa iskisi kaikkein pahiten maaseudulla ja pienissä kunnissa toimiviin anniskeluravintoloihin. Kuluttaja voisi myös usein käyttää halvempaa, muualta tuotua alkoholia, tuoden sen itse paikan päälle. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ehdottaakin kalliin ravintola-alkoholin ongelmaan ratkaistavaksi niin, että karsitaan anniskelua koskevaa byrokratiaa enemmän kuin lakiesityksessä ehdotetaan ja alennetaan anniskelun arvonlisävero ravintolaruoan kanssa samalle tasolle 14 prosenttiin.

Kun taas tarkastellaan uudessa lakiehdotuksessa olevaa vaatimusta siitä, että anniskeluaikaa jatkettaessa täytyy olla järjestyksenvalvoja 100 asiakasta kohti, huomataan, että tämäkin vaatimus aiheuttaa kustannuksia, jotka eivät perustu mihinkään nyt havaittuun epäkohtaan. Tämä uusi järjestysmiessääntö olisikin hieman kohtuutonta etenkin pienille, muutamien kymmenien asiakaspaikkojen pubeille. Joten ravintola-alan kannalta tämä vaatimus on turha, koska yksittäisen ravintolan kanssa häiriöitä sattuessa, viranomainen voi puuttua niihin suoraan.

Ongelmallinen on myös kunnan oikeus kieltää anniskelu kello 1.30 jälkeen joko koko kunnassa tai tietyssä kunnan osassa. Jos anniskelulupa muuttuu aina kuntavaalien jälkeen, ravintola ei pysty investoimaan, jos joka kuntavaaleissa voi syntyä poliittinen riski toiminnan loppumisesta.

Vaikka on iloittu festivaalien ja tapahtumien yhteydessä siitä, että niin kutsutut karsinat eli aidatut anniskelualueet poistuvat, on lakiehdotuksessa epäselvää, voisiko viranomainen silti vaatia alkoholikarsinoita. Muutenkin uudessa alkoholilakiehdotuksessa annetaan viranomaiselle laajemmat kädet lakia toteutettaessa, joten se voi aiheuttaa uutta, tarpeetonta byrokratiaa.

Iloisia asioita uudessa lakiehdotuksessa on anniskeluajan jatkaminen ilmoituksella kello 04:ään, minkä jälkeen anniskellut juomat on nautittava tunnin kuluessa sekä se, että anniskeluluvan haltija voi anniskella ilmoituksen tekemällä tapahtumatiloissa, jotka on etukäteen hyväksytty niin kutsutulla catering-luvalla. Alan byrokratiaa keventävää alkoholilakiehdotuksessa on myös se, että vastaavaa hoitajaa koskevat erityiset pätevyysvaatimukset poistetaan. Vastaavalla hoitajalla on kuitenkin oltava anniskelupassi ja yritys nimeää hänet omavalvontasuunnitelmassa.

Monia säädöksiä kevennettäisiin ehdotuksessa; Vanhentuneet yksityiskohtaiset annostelumääräykset poistettaisiin, ravintolan tulisi vain huolehtia siitä, että alaikäisille tai selvästi päihtyneille ei anniskella. Samoin poistettaisiin yksinomaisen hallinnan vaatimus, joka mahdollistaisi ravintoloiden yhteiset anniskelualueet ja sen, että anniskeluravintolan ruokapalveluista vastaisi toinen yrittäjä sopimuksen perusteella. Jo naureskeltu velaksimyyntikielto kumottaisiin ja Happy Hour -kielto purettaisiin, joten ravintola voisi markkinoida esimerkiksi alkuillan aikana käytössä olevia halvempia hintoja. Lisäksi uutena ehdotuksessa on, että ravintola voi klo 9–21 myydä suljetuissa pakkauksissa enintään 5,5 % alkoholijuomia mukaan, jos paikka hakee vähittäismyyntilupaa.

Jos alan tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa seurata tarkasti myös alkoholilakiehdotuksen käsittelyä eduskunnassa. Lain toteutumisella tulee olemaan laajat vaikutukset ravintola-alalle.  

Anikó Lehtinen on olutkirjailija ja juoma-asiantuntija, joka kirjoittaa ruokajuttuja ja väitöskirjaa. Anikó luennoi oluesta, rakastaa ravintoloita ja hyvää kahvia sekä yrittää ehtiä oluentekoon vapaa-aikanaan.